Muistikorttiohjelma Anki on mielestäni tehokkain työkalu opiskeluun, mitä tällä hetkellä on saatavilla. Tässä artikkelissa esittelen, kuinka sitä käytetään.
Kyseessä on sovellus, joka optimoi opiskeluun käytetyn ajan mahdollisimman tehokkaaksi:
- Sen algoritmit aikatauluttavat opiskelusi sinulle valmiiksi
- Se suodattaa opiskeltavista asioista kaikki ne, mitkä tiedät jo hyvin, joten opiskeluaika minimoituu
- Se pitää huolen siitä, että muistat kaikki tarpeelliset asiat kokeessa ilman, että joudut pitämään mitään pänttäysmaratonia ennen koetta
- (Se on myös täysin ilmainen!)
Opiskelen tällä hetkellä lääkiksessä, ja voin sanoa, että Ankin avulla päivittäinen opiskeluaikani on pienentynyt keskimäärin 1-2 tuntiin päivässä ilman, että arvosanani ovat kärsineet. Ankin ansiosta stressitasoni pysyy samalla matalalla tasolla riippumatta siitä, onko koe tulossa vai ei. Lisäksi minulla on lääkiksen lisäksi aikaa myös muulle elämälle.
Lue lisää: Näin pääsin lääkikseen ilman valmennuskurssia
Olen yllättynyt, että suomeksi on kovin vaikea löytää netistä hyvää perusjohdantoa Ankin käyttämisestä. Se on tarpeen, sillä ensinäkemältä Anki saattaa tuntua sekavalta ja monimutkaiselta.
Totuus kuitenkin on, että Ankin käyttämisessä pääsee hyvin helposti alkuun ilman, että tarvitsee mennä kovin syvälle kaikkiin Ankin erikoisominaisuuksiin.
Miksi Anki toimii?
Ennen kuin mennään siihen, miten Ankia käytetään, puhutaan hiukan sovelluksen tehokkuudesta: Jos Anki on todella niin hyvä sovellus, kun väitän sen olevan, niin miksi?
Anki on siis vapaa aikavälikertaukseen perustuva muistikorttiohjelma.
Lue lisää: Muistikortit – Opiskelijan salainen ase nopeaan oppimiseen
Ankin tehokkuus perustuu kolmeen kognitiivisessa psykologiassa tunnistettuun ilmiöön:
- Leitner-järjestelmä: Muistikorteilla opiskellessa opiskelu tehostuu, kun muistikortteja luokitellaan sen mukaan, kuinka hyvin kortit osataan. Vaikeita kortteja kerrataan siis enemmän kuin helppoja. Lisää Leitner-järjestelmästä voit lukea esim. Jonne Tiilin kirjoittamasta artikkelista Studentissa.
- Aktiivinen oppiminen: Oppiminen on tehokkaimmillaan silloin, kun opiskelija pyrkii itse aktiivisesti muistelemaan opittavia asioita ulkoa. Aktiivisesta opiskelusta olen kirjoittanut artikkelin, johon pääset tästä.
- Aikavälikertaus: Oppimiseen kulutettu aika minimoidaan, kun asioiden kertaus tehdään aikavälikertauksen mukaisesti. Ensin opiskeltavia asioita kerrataan usein, sitten kertausten välistä aikaa pikkuhiljaa kasvatetaan. Myös aikavälikertauksesta olen kirjoittanut oman artikkelin.
Ankin salaisuus on siis siinä, että se tekee tästä kaikesta automaattista: Sinun ei opiskelijana tarvitse huolehtia siitä, milloin sinun pitää mitäkin opiskella, vaan Ankin algoritmit laskevat optimaaliset kertausajat sinulle valmiiksi.
Kuinka Ankia käytetään?
Pidemmittä puheitta mennään itse asiaan eli siihen, miten tämä Anki saadaan käyttöön.
Ankia voidaan siis käyttää sekä tietokoneella että puhelimella, ja molemmat kannattaakin itselleen asentaa. Tässä tutoriaalissa käytetään tietokonesovellusta, sillä muistikorttien teko onnistuu sillä paljon helpommin kuin kännykällä.
Ankin lataaminen
Ankin saat ilmaiseksi menemällä Ankiweb:in sivuille:
Puhelimeen saat Ankin ilmaiseksi Googlen Play Storesta:
iOS:lle Anki on kuitenkin maksullinen.
Korttipakkojen luominen
Kun olet ladannut ja avannut ohjelman, ensin sinun täytyy valita käyttäjä.
Jos käytät sovellusta yksin, voit helposti jättää Käyttäjä 1:n omaksesi.
Paina siis “Avaa”, niin pääset Ankin perusnäkymään:
Perusnäkymässä näkyy siis kaikki tekemäsi pakat sekä se, että kuinka paljon on uusia ja erääntyviä (eli kerrattavia) kortteja.
Itse tykkään tehdä jokaisesta kurssista yhden pakan, ja lajitella kursseja vielä isompiin kokonaisuuksiin, tässä lääkis 1. vuoden syksy ja psykologia. Alisteisia pakkoja (esim. Genetiikka) on helppo tehdä: Luot uuden pakan ja kursorilla viet sen toisen pakan alle.
Seuraavaksi tehdään siis uusi pakka painamalla “Luo pakka”:
Pakalle annetaan nimi ja sitten se näkyykin jo perusnäkymässä:
Uusia kortteja saat lisättyä pakkaan valitsemalla ensin sen pakan nimen perusnäkymästä, jolloin päästään tällaiseen näkymään:
Sitten vain paina Lisää-näppäintä:
Tässä etupuoli on siis se puoli kortista, jonka näet ensin. Siihen kannattaa siis kirjoittaa jokin selitettävä termi tai vaikka kysymys. Kääntöpuolelle voi sitten kirjoittaa oikean vastauksen.
Ankissa on monenlaisia korttityyppiä, mutta tällä peruskorttityypillä pääsee jo hyvin pitkälle.
Itse teen yleensä muistikortteja niin, että etupuolelle laitan vain jonkun yhden termin ja kääntöpuolelle liitän screenshotin aiheeseen liittyvistä muistiinpanoista tai luentodioista. Näin korttien tekemiseen kuluu mahdollisimman vähän aikaa, ja aikaa jää enemmän itse opiskeluun.
Kuvia vastauksiin voi lisätä oikean yläkulman klemmari-symbolista.
(Koska olen itse tehnyt nämä muistiinpanot, en kirjoita kaikkea täysin auki, jos tiedän, mitä milläkin asialla tarkoitetaan.)
Tunnisteet eli tagit ovat pakkojen lisäksi toinen tapa järjestellä kortteja. Niiden käyttö ei kuitenkaan ole ainakaan alussa oleellista.
Sitten vain paina Lisää-nappia. Vaihtoehtoisesti voit käyttää oikopolkua painamalla Ctrl + Enter.
Minkälaisia korttien pitäisi olla?
Kuten jo aiemmin kerroin, niin mielestäni nopein tapa tehdä kortteja on käyttää luentodiojen tai muistiinpanojen screenshotteja vastauksina, sillä se on nopeampaa, kuin jokaisen vastauksen kirjoittaminen kokonaan itse.
Toinen kysymys on kuitenkin se, että minkä laajuisia korttien kysymysten tulisi olla? Pitäisikö niiden olla mahdollisimman tarkkoja (kysymykseen vastataan jopa vain yhdella sanalla), vai voiko ne kysyä myös laajempia kokonaisuuksia?
Suurin osa muistikortteja käsittelevistä tutoriaaleista, joihin itse olen tutustunut, suosittelee mahdollisimman tarkkoja kysymyksiä. Itse olen kuitenkin hieman toisella kannalla.
Käydään ensin läpi argumentit molemmista näkökulmista.
Tarkkojen muistikorttien etuja on
- Korttien läpikäynti on nopeaa
- Helppo arvioida, kuinka hyvin kyseisen kortin osaa (jos esim. ylempänä olevassa kortissa muistaisi 1. ja 2. pointin, mutta unohtaa kolmannen, kuinka hyvin sen kortin oikeasti osaa?)
Toisaalta laajempien korttien eduiksi voidaan luokitella
- Korttien kokonaismäärä säilyy kohtuullisena, eikä koskaan tule päivää, jolloin olisi 100 korttia opiskeltavana (Itse en ole ikinä opiskellut enempää kuin n. 50 korttia maksimissaan päivässä)
- Korttien tekemiseen kuluva aika on pienempi
Loppujen lopuksi mielestäni korttityypin määrittelyyn kannattaa käyttää kahta kriteeriä:
- Minkälaiseen kokeeseen opiskelee: Jos koe tulee olemaan monivalintaa, tarkkojen muistikorttien tekeminen kannattaa. Toisaalta, jos kokeessa on vain esseekysymyksiä, kannattaa sellaisiin vastaamista harjoitella jo opiskeluvaiheessa. Näin ollen laajempia kokonaisuuksia kysyvät muistikortit voivat olla hyviä
- Yksinkertaisesti mitkä ovat omat mieltymykset: Itse tykkään opiskella laajempia muistikortteja, mutta moni muu tykkää enemmän tarkemmista korteista.
Tärkeintä muistikorteissa ei ole se, minkälaisia kortit ovat, vaan se, että niitä todella jaksaa kerrata!
Korttien opiskelu
Siitä päästäänkin siihen, että miten niitä kortteja sitten opiskellaan.
Kun korttien luomisen jälkeen menet takaisin pakan näkymään, kertoo Anki uusien korttien määrän:
“Opiskele nyt”-napista pääset kertaamaan kortteja.
Kääntöpuolen näet joko “Näytä vastaus”-napista, tai painamalla välilyöntiä. Muista kuitenkin aina ennen vastauksen näyttämistä edes yrittää muistikortin muistamista! Jo pelkästään muistamisen yrittäminen auttaa oppimaan.
Lopuksi voit tarkastaa oman vastauksesi ja arvioida, kuinka hyvin kyseisen asian osaat.
Tämä on mielestäni Yksi Ankin hienoimmista piirteistä verrattuna esim. Quizlet:iin tai muihin vaihtoehtoisiin muistikorttisovelluksiin: Pelkän osaamisen ja ei-osaamisen lisäksi voit tarkemmin määritellä omaa osaamistasoasi ja vaikuttaa siihen, milloin kyseinen kortti tulee uudestaan opiskeltavaksi.
Itse valitsen aika harvoin “helppo”-vaihtoehdon, koska mielummin opiskelen vähän liian hyvin kuin liian huonosti, jos kortti on jotain hyvän ja helpon välillä.
Ankin synkronointi
Kuten sanottua, niin Ankin saa tietokoneen lisäksi myös puhelimelle. Jotta tietokoneella tekemäsi kortit näkyisivät myös puhelimessasi, sinun täytyy synkronoida Anki kaikille laitteille.
Itse homma on simppeli: Mene AnkiWebin nettisivuille ja rekisteröidy siellä käyttäjäksi.
Sitten käytä siellä tekemiäsi tunnuksia Ankin mobiilisovelluksessa ja kaikki on synkronoitu!
(Ankiwebin avulla voit opiskella korttejasi myös selaimella, ilman Anki-sovellusta. Selainversio Ankista on kuitenkin aika kömpelö, joten ainakaan itse en käytä sitä.)
Puhelinsovelluksen avulla voit hyödyntää myös jokapäiväisen odottelun opiskelemalla: Olit sitten bussissa tai odottelemassa tunnin alkua, voit aina opiskella muutaman kortin kätevästi puhelimelta.
Ankin kanssa opiskelu
Kuten sanottua, Ankin kanssa opiskelu vaatii sinnikkyyttä. Ajattele sitä enemmän maratoonina kuin sprinttinä.
Aina kannattaa tavoitella sitä, että opiskelee joka päivä ne kortit, jotka ovat “vanhentumassa”. Jos nimittäin päiviä jää välistä, niin kortit alkavat hyvin nopeasti kasautua, ja motivaatio rästipinon selättämiseen vähenee sitä mukaa, mitä isommaksi se kasvaa.
Kuitenkin, jos pysyy kertausaikataulussa, niin lopussa kiitos seisoo: Tulevan kokeen lähestyminen ei ahdista, kun tietää, että on kerrannut järjestelmällisesti koko kurssin ajan ja kaikki asiat on suurin piirtein muistissa. Kokeeseen ei tarvitse mitenkään erikseen valmistautua, eikä stressitasot nouse. Lisäksi asiat pysyy muistissa pitkän aikaa kokeen jälkeenkin, toisin kuin silloin, kun kokeeseen valmistautuu muutaman päivän paniikkipänttäyksellä.
Riippumatta siitä, mitä opiskelet, voinkin suositella Ankin käyttämistä lämpimästi.
Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat ilmaiseksi e-kirjan ”3 tärkeintä opiskelutekniikkaa, joita ei koulussa kerrota”!