Tällä nettisivulla olen kirjoittanut monia artikkeleita opiskelutekniikoista ja omien opiskelurutiinien kehittämisestä. Ne eivät ole kuitenkaan ainoita tapoja parantaa oppimistuloksia. Niiden lisäksi oppimiseen vaikuttaa myös se, kuinka itse suhtaudut opiskeluun ja oppimiseen. Tämän artikkelin aiheena on kasvun asenne. Artikkelissa kerron mikä se on, mitä hyötyä siitä on, ja miten sen voi saavuttaa.
Mikä kasvun asenne on?
Käsite kasvun asenne juontaa juurensa vuoteen 1998 ja Carol Dweckin tutkimuksiin. Hän oli kiinnostunut siitä, miten oppilaiden kannustaminen vaikutti heidän suoriutumiseensa. Tutkimuksissa todettiin, että jos oppilaita kehuttiin heidän älykkyydestään niin heidän motivaationsa ja oppimistuloksensa olivat huonompia verrattuna siihen, jos oppilaita kehuttiin heidän näkemästään vaivasta. Älykkyydestään tai muista pysyvistä ominaisuuksistaan kehutut lapset eivät myöskään suhtautuneet palautteeseen yhtä myönteisesti, kuin toinen ryhmä. Toisin sanoen oppilaat menestyivät paremmin, kun heille korostettiin työnteon tärkeyttä lahjakkuuden sijaan.
Kasvun asenne (growth mindset) voidaan ymmärtää parhaiten vertaamalla sitä sen vastapariin, muuttumattomuuden asenteeseen (fixed mindset). Kasvun asenteen omaava opiskelija uskoo, että oppimiskyky ei ole tietty vakio, jota ei pysty muuttamaan. He uskovat, että kovalla työllä kuka tahansa voi omaksua vaikeiltakin tuntuvia asioita. epäonnistuessaan he eivät lannistu, vaan miettivät, mitä tästä opittiin ja miten voisi seuraavalla kerralla onnistua.
Ihmiset, joilla on muuttumaton asenne uskovat, että luontaiset kykymme on ennalta määrätty, eikä niihin voi vaikuttaa. Epäonnistuminen kertoo siis siitä, että ei ole synnynnäisiä kykyjä, joten jatkossa ei kannata edes yrittää.
Näiden kahden asenteen erottaa toisistaan siis suhtautuminen kolmeen asiaan: virheisiin, haasteisiin sekä nähtyyn vaivaan. Kasvun asenne kannustaa näkemään virheet kasvun paikkoina, se patistaa uusien haasteiden etsimiseen ja sille vaivan näkyminen kertoo ennen kaikkea kehittymisestä. Muuttumattomuuden asenteessa virheet määrittelevät omien kykyjen nykyiset ja tulevat rajat ja se kaihtaa uusia haasteita, sillä uuden yrittäminen vaatii paljon ylimääräistä vaivaa. Tämä vaiva kertoo siitä, että ei ole kykyjä.
Kumman asenteen omaat?
Todellisuudessa näiden kahden asenteen raja ei ole näin mustavalkoinen, vaan siinä on kyse enemmän jatkumosta kahden ääripään välillä. Lisäksi asenne riippuu kontekstista: Jos esimerkiksi vihaat matematiikkaa ja rakastat maalaamista, niin sinulla saattaa olla muuttumattomuuden asenne matematiikkaa kohtaan, mutta kasvun asenne taiteessa.
Mitä hyötyä kasvun asenteesta on?
Kasvun asenne saattaa kuulostaa intuitiivisesti paremmalta vaihtoehdolta, mutta onko se todella? Asiasta on tehty lukuisia tutkimuksia, ja tulokset ovat selkeät:
- Kasvun asenne johtaa parempaan itsetuntemukseen
Tutkimuksessa on todettu, että kasvun asenteen omaavilla opiskelijoilla on myös parempi itsetunto ja itsetuntemus kuin muuttumattomuuteen uskovilla. Kyse voi olla siitä, että kasvun asenne rohkaisee arvioimaan omia nykyisiä taitoja realistisemmin.
- Kasvun asenne vähentää riskiä sairastua masennukseen
Tutkimusten mukaan kasvun asenne suojaa masennukselta. Tulos tuntuu järkevältä, sillä muuttumattomuuden asenteen omaavat ihmiset saattavat märehtiä omia epäonnistumisiaan enemmän, kuin kasvuun uskovat.
- Kasvun asenne parantaa oppimistuloksia
Tutkimuksissa on todettu kasvun asenteen vaikuttavan positiivisesti opintomenestykseen oppiaineissa yleisesti, aineesta riippumatta. Se vähentää luovuttamisen halua.
Näiden kaikkien kasvun asenteeseen liittyvien etujen jälkeen onkin yksi hyvin merkittävää kysymys:
Voiko kasvun asennetta harjoitella ja omaksua, vai onko asenne synnynnäinen ominaisuus?
Tieteellistä näyttöä tarvitaan vielä lisää, mutta nykyisten tulosten mukaan kasvun asennetta opetettavilla interventioilla on todella vaikutuksia opiskelijoiden asenteeseen ja oppimistuloksiin, ainakin tietyissä konteksteissa.
Miten kasvun asenteen voi omaksua?
Miten omaa ajattelutapaansa voi sitten muuttaa?
- Hyväksy epätäydellisyys
Kukaan ei voi aina onnistua. Perfektionismista voi joskus olla hyötyä, mutta liiallisena se altistaa masennukselle, huonolle itsetunnolle ja muuttumattomuuden asenteelle. Yritä hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet.
- Aktiivisesti haasta itseäsi kokeilemaan uusia asioita
Kokeile tietoisesti johdattaa itseäsi tilanteisiin, joissa haastat itseäsi. Luultavasti uusien asioiden oppiminen tuntuu vaikealta, ja se on tarkoituskin. Sinnikkäästi yrittämällä kuitenkin huomaat, että harjoittelemalla kehityt paremmaksi.
- Tarkkaile omaa ajatteluasi
Pane merkille, jos huomaat ajattelevasi muuttumattomuuden asenteen mukaisesti, ja yritä muuttaa sitä. Oman ajattelun muuttaminen on työlästä, mutta mahdollista.
- Älä hae muilta hyväksyntää
Joskus epäonnistumisen pelko voi johtua siitä, että pelkää muiden reaktiota omaan suoritukseeseensa. Jos näin on, yritä vähentää tarvettasi muiden hyväksynnälle ja sen sijaan kasvata itseluottamistasi reflektion kautta. Älä vertaa omaa suoritusta muihin, vaan omaan aiempaan suoritukseesi
- Keskity ponnisteluun, älä taitoihin
Älä ajattele vaivan näkemistä heikkoutena tai kyvyttömyytenä, vaan tapana kehittyä. Jos kaikki olisi aina helppoa, et myöskään oppisi mitään tai kehittyisi paremmaksi.
Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat ilmaiseksi e-kirjan ”3 tärkeintä opiskelutekniikkaa, joita ei koulussa kerrota”!