Törmäsin tähän aiheeseen jokin aika sitten, kun yksi lukijoistani kertoi, ettei halunnut tehdä lukusuunnitelmia. Hän ei ollut koskaan tykännyt kalenterien käyttämisestä ja kysyikin, että miten voisi valmistautua kokeeseen mahdollisimman tehokkaasti silloin, kun haluaa tehdä sen ilman lukusuunnitelmaa.
Kysymys on hyvä, sillä harvalla on aikaa ja energiaa suunnitella kokeisiin lukua. Tai vaikka lukusuunnitelma tulisikin tehtyä siihen vaikeimpaa tai tärkeimpää koetta varten, niin muihin kokeisiin ei ole välttämättä intoa panostaa niin paljoa. Toisaalta koealue voi olla myös niin pieni, ettei kokeeseen lukua ole mielekästä jakaa monelle eri päivälle. Miten tällaisissa tilanteessa kannattaisi opiskella?
Lue myös, miten lukusuunnitelma kannattaa tehdä, jos sellaisen päättää laatia: Lukusuunnitelma kokeeseen: perusteet ja case study
Kokonaiskuvan hahmottaminen
Tässäkin tilanteessa tärkeintä on aluksi käydä koealue läpi ja yrittää muodostaa kokonaiskuva siitä, mitä kokeeseen kuuluu. Pahin virhe on se, että alkaa heti kertaamaan asioita suoraan ensimmäisestä luvusta eteenpäin. Jos ei tee lukusuunnitelmaa etukäteen, niin vaarana on, ettei ehdi opiskella kaikkea oleellista, ja tuhlaa aikaansa itselleen jo tuttuihin asioihin. Jotta tältä vältyttäisiin, niin ennen kertaamisen aloittamista on hyvä hahmottaa itselleen, mitä koealueeseen kuuluu.
Opiskeltavan asian valitseminen
Seuraava askel on luonnollisesti päättää, mitä lähtee opiskelemaan. Mielestäni tässä toimii kaikista parhaiten yksinkertainen neuvo: Joka kerta, kun kokeeseen aletaan kertaamaan, niin kysytään itseltään “jos koe olisi nyt, mikä koealueen asia on minulla kaikkein huonoiten hallussa?” ja valitsee sen opiskeltavaksi asiaksi. Kun joka kerta opiskelee aina sitä itselleen kaikkein vaikeinta asiaa, niin ajankäyttö on tehokasta ja kehitystä tapahtuu nopeasti.
Joskus koealueessa asiat rakentuvat toistensa päälle, esimerkiksi geometrian kurssilla opitaan ensin sinin laskeminen ja vasta sitten sinilause. Tällöin kannattaa aloittaa perusasioista ja lähteä niistä eteenpäin. Näissäkin tilanteissa kurssin voidaan monesti jakaa muutamaan eri osaan, esimerkiksi geometriassa trigonometria ja pallon geometria. Kertaaminen kannattaa aloittaa siitä osasta, joka tuotti kurssin aikana eniten vaikeuksia.
Opiskelutapa
Opiskeltaessa laatu on määrää tärkeämpää. Siksi on tärkeää opiskella asioita tavalla, joka jättää mahdollisimman selkeän muistijäljen.
Asioiden ulkoa opetteluun ja oppimiseen ehdottomasti tehokkain keino on aktiivinen opiskelu. Siinä testataan itseä opiskelun aikana ja näin varmistetaan, että opittu asia jää todella muistiin. Oppimisesta voi tehdä aktiivista monella eri tavalla. Alla olevissa artikkeleissa olen esitellyt niistä muutamia.
- 6 vinkkiä tehokkaampaan lukemiseen ja nopeampaan oppimiseen
- Muistikortit – Opiskelijan salainen ase nopeaan oppimiseen
- Aktiivinen oppiminen on paras opiskelustrategia
Aktiivinen oppiminen kuitenkin olettaa, että opiskelija on jo aiemmin tutustunut aiheeseen ja ymmärtää sen. Jos on kyseessä tilanne, jossa näin ei ole, niin opiskelun tavoitteena on ensin ymmärryksen saavuttaminen. Yksi ulkoa oppimisen tärkeimmistä säännöistä on, että opiskelijan täytyy aina ymmärtää se asia, mitä hän yrittää oppia ulkoa.
Aikavälikertaus
Aktiivisen oppimisen lisäksi toinen oppimisen psykologiassa laajasti kannatusta saanut opiskelutekniikka on aikavälikertaus. Aikavälikertaus tarkoittaa opittavien asioiden kertaamista pitenevissä aikaintervalleissa. Kun opiskelu jaksotetaan monelle eri päivälle, saadaan parempia oppimistuloksia kuin silloin, jos opiskellaan yhtäjaksoisesti, vaikka opiskeluun käytettävä kokonaisaika olisi vakio. Aikavälikertaus on helppoa ottaa huomioon lukusuunnitelman avulla, mutta miten sitä voisi hyödyntää ilman lukusuunnitelmaa?
Yksi hyvä muistisääntö on ennen uusien asioiden opiskelua aloittaa päivä kertaamalla eilisen aiheet. Kertaaminen voi olla nopea ja aktiivinen, esimerkiksi yhden harjoitustehtävän tekeminen ja sen tarkistaminen. Tavoitteena on vahvistaa eilen syntyneitä uusia muistijälkiä hieman vahvemmaksi.
Lue lisää: Aikavälikertaus – Kertaa kuin pro
Kaiken kaikkiaan kokeeseen kertaaminen onnistuu tehokkaasti myös ilman lukusuunnitelmaa. On vain tärkeää pitää mielessään muutamia tehokkaaseen opiskeluun yleissääntöjä.
Lue myös: Mitä tehdä, jos kokeeseen kertaaminen jää viime tippaan?
Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat ilmaiseksi e-kirjan ”3 tärkeintä opiskelutekniikkaa, joita ei koulussa kerrota”!