Tässä artikkelissa esittelen, kuinka opiskelen lääkiksessä. Toivottavasti saat samalla itsellesi toimivia vinkkejä opiskeluun riippumatta siitä, missä ja mitä opiskelet.
Lue myös:
Näin pääsin lääkikseen ilman valmennuskurssia
Miksi opiskelutaidot ovat tärkeitä?
Olen jo aiemmin kehuskellut, etten lääkiksessä opiskele päivässä enempää kuin muutaman tunnin. Haluan kuitenkin korostaa, että käyttämäni opiskelutavat eivät ole erityisen “kevyitä”. Pikemminkin päinvastoin: Sovellan opiskelussani täysin psykologian professorin Robert Bjorkin käsitettä suhteellinen vaikeustaso. Eli tavoitteenani on tehdä opiskelusta ns. mahdollisimman “työlästä”, koska silloin myös oppiminen on nopeaa ja aikaa jää myös muuhun, kuin opiskeluun. Alla esittelemässäni opiskelurutiinissani on omaehtoista opiskelua yleensä noin kaksi tuntia päivässä.
Periaatteet
Opiskelijana yritän soveltaa opettamiani periaatteita mahdollisimman paljon myös omaan opiskeluuni. Nämä periaatteet ova tietysti aktiivinen oppiminen sekä aikavälikertaus.
Aktiivinen oppiminen tarkoittaa sitä, että opiskelun alusta asti yritän kuulustella itseltäni opiskeltavia asioita. Tutkimuksissa on nimittäin todettu, että omaa muistijälkeään voi kaikkein tehokkaimmin vahvistaa testaamalla omaa osaamistaan. Tätä yritän siis tehdä mahdollisimman paljon.
Lue lisää: Aktiivinen oppiminen on paras opiskelustrategia
Toinen opiskelussani noudattamani periaate on aikavälikertaus. Sen ideana on, että kertaan opiskeltavia asioita vähitellen pidentyvissä aikaintervalleissa koko kurssin ajan. Jakamalla opiskelun koko kurssin ajalle hyödynnän mm. konsolidaation hyödyt täyspäisesti. Keskeistä opiskelun ajoittamisessa pitkälle ajalle on, että jaksaa kerrata jo aiemmin opiskeltua asiaa tarpeeksi usein kurssin ajan, jotta asiat muistaa myös kokeessa.
Lue lisää: Aikavälikertaus – Kertaa kuin pro
Kolmas periaate tai tekniikka, jota käytän, liittyy itse ulkoa opetteluun. Muistitekniikkana käytän muistipalatsia. Haluaisin hyödyntää muistipalatsia enemmänkin opiskelussani, mutta tällä hetkellä käytän sitä lähinnä pitkien listojen opetteluun (joita lääkiksessä kuitenkin kyllä riittää…). Muistipalatsi on kuitenkin muistitekniikkana niin tehokas, että sitä kannattaisi hyödyntää niin paljon kuin suinkin. Tämä onkin asia, johon aion myös tulevaisuudessa enemmän keskittyä.
Lue lisää: Lopeta pänttäys – muistitekniikat, joiden avulla muistat mitä tahansa
Neljäntenä periaatteenani on, että haluan pitää opiskelun mahdollisimman yksinkertaisena. Uskon, että pitkässä juoksussa jaksan ylläpitää rutiinia vain, jos se on tarpeeksi simppeli ylläpidettäväksi. Avain pitkäjänteiseen puurtamiseen on se, että tekee sen itselleen mahdollisimman helpoksi. Vaikka Opiskelukoulussa esittelenkin paljon erilaisia opiskelutekniikoita, niin uskon, että parhaat opiskelurutiinit ovat helppoja noudattaa ja yksinkertaisia.
Käytäntö
Kuinka opiskelen sitten oikeasti käytännössä?
Kertaaminen
Aamuisin tavoitteenani on aina ennen luentoja käydä läpi aiemmat muistikortit, jotka tulisi sinä päivänä kerrata. Tässä minua auttaa suuresti Anki-muistikorttisovellus, jonka algoritmit määrittelevät minulle aina automaattisesti kortit, joka ovat vaarassa unohtua. Käyn siis nämä kortit aamuisin läpi ja varmistan, etten ole unohtanut mitään. Kertaaminen on yleensä nopeaa, ja saan muistikortit kerrattua alle ½ tunnissa.
Uuteen asiaan tutustuminen
Yleensä tutustun uuteen asiaan ensimmäisen kerran luennolla. Tämä opiskelun vaihe on tärkeä, vaikkei se olekaan aktiivista oppimista. Aktiivisen oppimisen soveltamisessa on vaatimuksena aina se, että todella ymmärtää opettelevansa asian. Tämä saattaa kuulostaa triviaalilta vaatimukselta, muttei se aina ole välttämättä itsestään selvää. Aina välillä ainakin itselläni on tullut vastaan tilanteita, joissa en ole oikeasti ymmärtänyt jotakin käsitettä, vaan olen sen sanaselityksen opetellut ulkoa sanasta sanaan koetta varten. Tämä on totta kai typerä tapa opiskella: ensinnäkin sanasta sanaan ulkoa opettelu on työläämpää kuin idean ymmärtäminen ja sen selittäminen omin sanoin. Toiseksi opiskelun perimmäinen tavoite ei tietenkään ole loistaa kokeessa, vaan kyllähän asioita opiskellaan elämää varten.
Uuden opiskelu
Luennon jälkeen teen itselleni muistikortteja Ankiin opeteltavaksi. Muistikorttien tekeminen itsessään on varsin tehotonta opiskelun kannalta, joten haluan saada sen tehtyä mahdollisimman nopeasti alta pois. Siksi käytän muistikorttien “vastauspuolella” kuvakaappauksia luentodioista. Jos luennoitsija ei ole antanut luentodiojaan meille opiskelijoille, niin sitten käytän kuvakaappauksia aiheen muistiinpanoista.
Olen Anki-artikkelissa vähän enemmän kertonut omasta muistikorttien tekemisprosessistani. Kaikilla on vähän omia mieltymyksiä siitä, minkälaisia muistikortteja haluaa tehdä. Itse tykkään tehdä enemmän laajempia kokonaisuuksia kysyviä muistikortteja, kuin pieniin yksityiskohtiin keskittyviä. Yleensä teen yhdestä luennosta n. 5 muistikorttia. Tässä muistikorttien teossa kestää ½ tuntia.
Lue lisää: Anki tutoriaali: Nosta arvosanasi uudelle tasolle muistikorttiohjeman avulla
Tämän tekoprosessin jälkeen pidän yleensä lyhyen tauon, ennen kuin isken juuri tekemieni muistikorttien kimppuun.
Uusien muistikorttien opiskelu on ehdottomasti opiskeluni se uuvuttavin kohta. Toisaalta, koska uusia kortteja on päivässä keskimäärin vain noin viisi, niiden opettelu onnistuu ilman suurempia kärsimyksiä ½-1 tunnissa. Jos muistikorteissa on joitakin pitkiä listoja opeteltavana, käytän niiden opetteluun muistipalatsia.
Näin ollen opiskelen päivässä tosiaan keskimäärin noin kaksi tuntia luentojen ja muiden harjoitustöiden lisäksi. Tämä kaksi tuntia pätee tosiaan niinä arkipäivinä, jolloin on uusia luentoja: viikonloppuisin ja päivisin, jolloin ei uusia asioita tule, niin päivän ainoa opiskeluni on noin ½ tunnin vanhojen muistikorttien kertaaminen.
Tässä opiskelurutiinissa on mielestäni parasta on stressittömyys. Varsinkin lääkiksessä tenttialueet saattavat olla valtavia, eikä niiden omaksuminen muutamassa päivässä ennen koetta ole mahdollista. Tästä huolimatta olen huomannut, etten ole koskaan aikaisemmin kärsinyt niin vähän opiskeluun liittyvästä stressistä kuin nyt. Uskon, että syy tähän on aktiivisen oppimisen ja aikavälikertauksen periaatteiden noudattaminen. Kun jaksaa opiskella sitkeästi koko kurssin ajan ja samalla kerrata jo aiemmin oppimaansa, ei tentin lähestyminen aiheuta ahdistusta tai stressiä.
Se, kuinka opiskelen itse lääkiksessä ei varmastikaan sovi sellaisenaan kaikille. Voin kuitenkin lämpimästi suositella aktiivista oppimista ja aikavälikertausta aivan kaikille opiskelijoille, oppiaineesta riippumatta. Minun opiskelurutiinini on vain yksi tapa, joilla noita periaatteita voi käytännössä soveltaa.