Näin pääsin lääkikseen ilman valmennuskurssia

lääkikseen ilman valmennuskurssia

Sitä sanotaan, että lääkiksen pääsykoe on vaikein koe, mitä lääkiksessä tulee vastaan. Keskimäärin tarvitaan 2-3 yritystä, ennen kuin tärppää ja pääsee sisälle. Silloinkin miltein aina valmistautumisessa on tarvittu jonkinlaista valmennuskurssia. Lääkikseen pääsemiseksi valmennuskurssi ei ole kuitenkaan ehdoton edellytys.

En tietenkään kannustaa ketään jättämään valmennuskurssia väliin. Valmennuskurssi on erinomainen apu pääsykokeeseen valmistautumisessa.

Pointtini sen sijaan on näyttää, että oikeilla opiskelutekniikalla (ja ripauksella hyvää tuuria) lääkikseen on mahdollista päästä myös ilman valmennuskurssia.

Samalla oma kertomukseni on esimerkkitapaus, miten paljon mainostamaani aktiivista oppimista ja aikavälikertausta voi todella soveltaa omaan opiskeluun.

Ensin vähän lähtötietoja: Kun aloitin pääsykokeeseen valmistautumisen, biologia oli jo hyvin hallussa, sillä olin valmistanut Biologiikan materiaaleja koko talven. Kemia ja fysiikka oli sen sijaan varsin unohtuneet, sillä en ollut melkein vuoteen kerrannut niitä ollenkaan.

Tässä kohtaa vielä kaksi muuta paljastusta: Aloitin pääsykokeeseen opiskelun vasta helmikuussa. Eli vain neljä kuukautta ennen itse pääsykoetta! Tämän lisäksi opiskelin joka päivä keskimäärin vain 4-5 tuntia. En koskaan opiskellut päivän aikana kauempaa kuin 6 tuntia.

Pitää kuitenkin korostaa, että minulla oli jo hyvät perustiedot fysiikasta ja kemiasta (mitä nyt vähän unohtuneet) ja biologian osasin jo erittäin hyvin.

Miten näin vähällä opiskelulla voi siis päästä lääkikseen? Tämä on minun tarinani.

Aktiivinen oppiminen ja aikavälikertaus

Ennen kuin selvitän, kuinka itse opiskelin, selvitän lyhyesti aktiivisen oppimisen ja aikavälikertauksen merkityksen.

Aktiivinen oppiminen lähtee periaatteesta, että jos haluaa muistaa kokeessa jotain, paras tapa asian oppimiseen ja harjoitella kyseisen asian muistamista. Aktiivista opiskelua on esim. tehtävien teko ja muistikorteilla opiskelu.

Lue lisää: Aktiivinen oppiminen on paras opiskelustrategia

Toisaalta passiivinen oppiminen on sitä, että kaatamalla tietoa aivoihin toivotaan, että edes osa siitä imeytyisi. Passiivista oppimista on esimerkiksi videoiden katselu ja oppikirjan tai muistiinpanojen lukeminen.

Tutkimuksien mukaan aktiivinen oppiminen on yksi parhaista opiskelutekniikoista.

Koska halusin maksimoida aktiivisen oppimisen ja minimoida passiivisen, aloitin opiskelun tehtäviä tekemällä. Vasta sitten, kun tunsin, etten ymmärrä asiaa, tarkistin asian oppikirjasta.

Aikavälikertaus tarkoittaa sitä, että jakamalla opiskelumäärän tasaisesti eri päiville oppii enemmän, kuin pitämällä yhden hyvin pitkän opiskelusession. Tämä ajatus sinänsä ei varmastikaan tuo mitään uutta pääsykokeisiin valmistautujille, koska he jakavat muutenkin opiskeluaan pitkälle ajalle, kuukausille ja jopa vuosille.

Käytin aikavälikertausta kuitenkin hyödykseni myös pienemmässä mittakaavassa, nimittäin tehtävien uudelleenteon aikatauluttamisessa. Jos en osannut tehtävää heti, kokeilin uudestaa seuraavana päivänä. Jos en silloinkaan onnistunut, testasin sitä viikon päästä uudelleen ja lopulta kuukauden päästä.

Lue lisää: Aikavälikertaus – Kertaa kuin pro

Opiskelusuunnitelmani

Sitten itse asiaan, eli miten suunnittelin opiskeluni.

Ensin lähdin kertaamaan fysiikan ja kemian vanhoilla ylioppilastehtävillä.

Miksi ihmeessä heti niin vaikeaa, saatat kysyä. Voisi luulla, että kertaaminen kannattaa aloittaa perustehtävistä ja sitten pikkuhiljaa mennä vaikeampiin. Järkeilin seuraavasti:

Jos haluan kerrata kaikki fysiikan ja kemian aiheet muutamassa kuukaudessa, aikaa ei ole tuhlattavaksi. Heti alussa “syvään päähän” sukeltamalla kehitykseni on nopeampaa kuin pikku hiljaa tehtäviä vaikeuttamalla.

Päätökselläni oli kuitenkin kaksi isoa seurausta:

  1. Alussa tunsin olevani aivan hukassa tehtävien kanssa, koska ne tuntuivat niin vaikeilta. Mutta koska olin opiskellut asiat jo aiemmin (tosin sittemmin unohtanut), niin asioiden mieleen palauttaminen onnistui nopeasti. Jos minulle ei olisi aiemmin ollut kokemusta näiden tehtävien tekemisestä, en olisi aloittanut näistä vaikeista vaan helpoimmista tehtävistä. Loppujen lopuksi mieleen uudelleen palauttaminen on paljon nopeampaa kuin täysin uuden asian oppiminen.
  2. Alussa en osannut tehdä melkein yhtäkään tehtävää oikein, mikä ei sinänsä ole yllätys. Salaisuus oli siinä, että tarkistettuani kävin läpi tehtävän oikean ratkaisun ja sitten merkkasin itselleni ylös, mitä tehtävää en osannut. Sitten seuraavana päivänä, ennen kuin aloitin uusia tehtäviä, yritin uudestaan niitä edellispäivän tehtäviä, joita en silloin vielä osannut. Monesti seuraavana päivänä ne onnistuivatkin jo paljon paremmin.

Koin, että tuo kakkoskohta oli ainakin itselläni silmiä avaava. Aiemmin olin ajatellut, että kaikkein tehokkain kertaus on sitä, että tehdään vaan mahdollisimman paljon tehtäviä. Tarkistetaan laskut ja merkitään, mitkä meni väärin (annettiin itselle palautetta) ja sitten jatketaan. Vanhojen tehtävien uudelleen tekeminen kuulosti ajan tuhlaukselta.

Mutta nyt ymmärsin, kuinka tärkeää tuo palautteesta oppiminen on. Ymmärsin myös, että aiemmin olin yrittänyt oppia palautteen vain passiivisesti (käymällä malliratkaisun läpi). Nyt kuitenkin otin mukaan aktiivista oppimista testaamalla seuraavana päivänä, että olinko todella sisäistänyt malliratkaisun.

Tehtävätaulukko

Miten pysyin kärryillä, mitä tehtäviä en osannut ja mitä osasin ja milloin mitäkin pitää kokeilla uudestaan?

Käytin Google Sheet:siä, mutta myös Excel olisi toiminut hyvin.

Annoin siis jokaiselle kokeelle yhden sarakkeen, johon merkkasin tehtävien numerot. Tehtävän tehtyäni maalasin kyseisen solun yhdellä kolmesta väristä:

  • Vihreällä, jos olin osannut tehtävän
  • Oranssilla, jos ratkaisuni “idea” oli ollut oikein, mutta jotakin puuttui tai oli väärin vastauksessani
  • Punaisella, jos olin aivan hakoteillä vastaukseni kanssa

Tein jokaisena päivänä aina yhden kokeen kaikki tehtävät, tarkistin oikeat vastaukset ja maalasin tehtävät oman osaamistasoni mukaisella värillä. Sitten seuraavana päivänä ennen kuin aloitin seuraavaa koetta, kävin läpi edellisen päivän kokeen oranssit ja punaiset tehtävät. Jos vastaukseni oli kehittynyt, muutin solun väriä tarpeen mukaan. Lisäksi kävin viikonloppuisin aina läpi kaikki sen viikon oranssit ja punaiset tehtävät.

Tässä systeemissä hyvää oli se, että sain paljon palautetta osaamisestani ja että myös testasin itseäni siitä, että kuinka hyvin olin oppinut palautteesta. Tuntui, että fysiikka ja kemia palautuivat mieleeni todella nopeasti.

Lisäksi oli hyvin motivoivaa nähdä, kuinka taulukko pikku hiljaa muuttui punaisesta keltaiseksi ja lopulta vihreäksi.

Loppujen lopuksi tein siis kaikki ne biologian, fysiikan ja kemian yo-kokeet, joista oli saatavilla myös vastaukset. Lisäksi kertasin ja kävin uudelleen vaikeita tehtäviä niin monta kertaa, että pystyin värittämään ne vihreäksi omassa excelissäni.

Tältä tehtävätaulukkoni näytti kertauksen loppupuolella

Epionen kirjat

Tässä kohtaa olin mielestäni kerrannut aika tehokkaasti fysiikan ja kemian. Minusta kuitenkin tuntui, että se ei riitä, vaan jotta lääkikseen päästään, pitää mennä vielä yhden askeleen pidemmälle.

Niinpä lainasin kirjastosta Epionen kemian, fysiikan ja biologian kertauskirjat.

Tiedän, että se saattaa kuulostaa huijaukselta. Juurihan väitin, etten käyttänyt yhtään valmennuskursseja. Sanoisin kuitenkin, että kyse on eri asiasta. En nimittäin ostanut mitään valmennuskurssia, vaan lainasin kirjastosta siellä olevia materiaaleja. Vaikka lääkiksen pääsykoe perustuu lukion oppimäärään, oman kokemukseni mukaan on hyvä idea opiskella jotain muutakin, kuin pelkkiä lukiokirjoja.

Näin jos et itse halua ostaa kalliita valmennuskursseja, voin lämpimästi suositella Epionen kertauskirjojen lainaamista kirjastosta täysin ilmaiseksi. Ainakin Pirkanmaan kirjastoista ne löytyivät. Suosittelen kuitenkin varaamaan jo aika aikaisin, sillä niihin on keväällä ymmärrettävästi varsin pitkät jonot.

Sen lisäksi haluan sanoa, että sillä, minkä vuosimallia olevan kirjan lainaat, ei ole paljoakaan väliä. Ainakin omasta mielestäni vuosimallien välillä on hyvin vähän eroja, jos ollenkaan.

No, pointtina on kuitenkin se, että seuraavaksi opiskelin näillä kertauskirjoilla. Strategian varmaan jo arvaattekin:

Täysillä heti tehtävien kimppuun.

Samalla tavalla kuten aiemminkin, niin jos en osannut jotakin tehtävää, merkkasin sen itselleni ylös myöhempää uutta yritystä varten. Lopuksi, kun olin tehnyt kaikki kirjan tehtävät, kävin uuden kierroksen läpi niillä tehtävillä, joita en ollut osannut. Osaamiseni oli tässä vaiheessa jo sillä tasolla, että osasin suurimman osan tehtävistä jo ensimmäisellä kerralla, joten uudelleentekeminen kävi nopeasti.

Näin tein siis fysiikassa ja kemiassa.

Biologiassa tein merkatuista tehtävistä muistikortteja: Toiselle puolelle kysymys, toiselle vastaus. Jos haluat, voit katsoa täältä, minkälainen pakka siitä tuli. Näin jälkikäteen pitää kuitenkin myöntää, että muistikorteissa olleet asiat eivät kyllä olleet todellakaan niitä tärkeitä lukion biologian oppimäärään kuuluneita asioita, mutta kaikki tieto oli kotiin päin.

Aiempien vuosien pääsykokeet

Näiden lisäksi tein muutamana viikonloppuna ennen koetta aiempien vuosien pääsykokeita. Simuloin koetilannetta tekemällä koko kokeen yhdellä istumalla ja ottamalla aikaa. Suurin ero kuitenkin aiempiin tekniikoihin verrattuna oli se, etten edes yrittänyt tehdä uudestaan tehtäviä, joita en osannut. 

Olin järkeillyt, että jos kokeessa oltiin juuri pari vuotta sitten kysytty jotain asiaa, niin sitä ei luultavasti kysyttäisi uudestaan niin pian. En osaa sanoa, oliko tämä kannattava strategia vai ei. 

Tässä kohtaa alkoi kuitenkin jo viikot loppumaan. Jos aikaa olisi ollut enemmän jäljellä, olisin varmaan tehnyt näitä samalla tavalla kuin muitakin tehtäviä.


Tässä valmistautumisen lyhykäisyydessään siis oli. Viestini on, että hyvillä opiskelutaidoilla on keskeinen merkitys isoihin ja tärkeisiin testeihin, esimerkiksi pääsykokeisiin, valmistautuessa.

Jos minä pystyin tähän, myös sinä pystyt!

3 tärkeintä opiskelutekniikkaa

Opi enemmän ja nopeammin

Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat 3 Tärkeintä opiskelutekniikkaa- ekirjan ilmaiseksi!

Näin pääsin lääkikseen ilman valmennuskurssia
Jaa tämä sivu:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun