Säännöllinen liikunta tuottaa hyötyjä, joiden lista on tuttuakin tutumpi: se muun muassa ehkäisee sydän-, ja verisuonisairauksia, vahvistaa luustoa, alentaa painoa, vähentää verenpainetta ja on hyväksi mielenterveydelle.
Mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että opiskelijoilla on erityisen hyvä syy urheilla: Se nimittäin tehostaa oppimista.
Miten se tarkalleen ottaen sen tekee? Alla on listattu neljä tärkeintä syytä, miksi opiskelijan kannattaa urheilla.
1. Urheilu parantaa keskittymiskykyä
Tohtori John Ratey, kirjan "Spark - The Revolutionary New Science of Exercise and the Brain" kirjoittaja sanoo, että urheilu nostaa keskittymiskykyä liikunnan jälkeisen 2-3 tunnin ajaksi. Jos sinulla on siis esim. tärkeä koe tai esitelmä pidettävänä iltapäivällä, kokeile mahdollisuuksien mukaan harrastaa liikuntaa aamupäivällä.
Lue myös: Keskittymiskyky kateissa? Lue nämä 4 vinkkiä keskittymisen hallintaan
2. Liikunta nopeuttaa oppimista
Liikunta saa neuronit alttiimmiksi luomaan uusia yhteyksiä toistensa välille. Uusien yhteyksien luominen on solutasolla uuden oppimisen edellytys.
3. Liikunta parantaa muistia
Liikunta edistää neurogeneesiä, eli uusien hermosolujen syntyä hippokampuksessa. Hippokampuksella on tärkeä rooli muistamisessa.
Yhdessä tutkimuksessa selvitettiin, että nopeuttaako liikunta oppimista, jos liikutaan samaan aikaan (kuntopyörällä), kun opetellaan vieraan kielen sanoja. Tuloksena oli, että kevyt pyöräily todellakin paransi vieraiden sanojen muistamista
4. Liikkuminen parantaa mielenterveyttä
Liikunnan on todettu vähentävän kroonista stressiä, joka puolestaan haittaa uuden oppimista. Lisäksi liikunnan on todettu auttavan myös ahdistukseen ja masennukseen.
Lue lisää: Stressi ja stressinhallinta: Opiskelijan opas
Liikunta myös nostaa mielialaa. Ilon ja tyytyväisyyden tunteet on myös yhdistetty parempaan oppimiseen.
Miten ja kuinka paljon pitäisi liikkua?
Kaiken kaikkiaan liikunta on siis kuin ihmelääke lähes kaikkeen, myös oppimiseen. Mutta myös liikuntatavalla on merkitystä:
Parhaimmat hyödyt on todettu olevan suhteellisen rauhallisella aerobisella treenillä (liikuntaa, jossa syke nousee ja alkaa hengästyttämään), esimerkiksi hölkällä, pyöräilyllä ja uimisella. Liian raskas urheilu väsyttää mieltä, kun taas liian kevyt tuottaa vähemmän liikunnan hyötyjä.
Entä kuinka paljon liikuntaa pitäisi harrastaa?
Perussuosituksena pidetään 150 minuuttia, tai puoli tuntia viitenä päivänä, viikossa. Jos se tuntuu liian suurelta palalta, kannattaa aloittaa vähemmällä: ensin vain yhtenä päivänä ja vähä vähältä liikunnan määrää nostetaan suositelluun määrään asti.
Seuraavan kerran siis, kun kaikki kouluhommat uhkaavat kaatua päälle, käy ensin lyhyellä lenkillä!