Tehosta oppimista sekoittamalla opiskelua – lomitettu harjoittelu

lomitettu harjoittelu

Mitä lomitettu harjoittelu on?

Yleensä opiskellessa aiheita käydään yksi kerrallaan systemaattisesti läpi. Opiskelurytmi on tuttu:

  1. Käydään läpi uusi asia
  2. Harjoitellaan uutta aihetta
  3. Mennään seuraavaan asiaan.

Tällainen “koottu” harjoittelu on opiskelijoiden ja opettajien suosiossa, eikä suotta: Se on intuitiivista ja siinä näkee oman kehityksensä nopeasti.

Viime aikoina oppimispsykologiassa on noussut varteenotettava vaihtoehto tälle opiskelutekniikalle: lomitettu harjoittelu.

Lomitetussa harjoittelussa (interleaved practise) opiskelurytmiä sekoitetaan: harjoitellaan toisiinsa liittyviä taitoja monipuolisesti ja yhdessä tarkan erittelyn sijaan.

Miksi näin tehdään?

Tutkimuksissa on todettu, että lomitettu harjoittelu tehostaa opiskelijan kykyä tunnistaa, miten kyseinen tehtävä pitää ratkaista. 

Kootussa harjoittelussa kerrotaan jo etukäteen, mitä kaavaa tai tekniikkaa pitää mihinkin tehtävään soveltaa.

Lomitetusti opiskellessa opiskelijan täytyy ennen ratkaisun soveltamista ymmärtää soveltaa juuri oikeaa ratkaisumenetelmää. Tämä ylimääräinen vaikeustaso tekee opiskelusta vaikeampaa, mutta toisaalta tehokkaampaa.

Psykologiassa on jo pitkään tunnettu Robert Bjorkin, psykologian professorin ja oppimisen asiantuntijan teoria halutun vaikeustason periaatteesta (principle of desirable difficulty). Se selittää myös hyvin, miksi lomitettu opiskelu toimii.

Lue lisää: Aktiivinen oppiminen on paras opiskelustrategia

Periaatteen idea on yksinkertainen: Mitä helpompaa ja vaivattomampaa opiskelu on, sitä epätehokkaampaa se on. Käänteisesti siis tehokas opiskelu on vaativaa, mutta se tuottaa erinomaisia tuloksia.

Toimiiko lomitettu harjoittelu käytännössä?

Teoria kuulostaa hyvältä, mutta entä käytäntö? Onko meillä konkreettisia esimerkkejä, joissa lomitettu harjoittelu tutkitusti paransi oppimista?

Tottahan toki.

Yhdessä tutkimuksessa tutkittiin lomitetun harjoittelun tuloksia matematiikassa. Opiskelijoille opetettiin erilaisten kappaleiden (kartio, lieriö yms.) tilavuuden laskemista.

Opiskelijat jaettiin kahteen ryhmään:

1. Ryhmä opiskeli laskemista kootusti: Erilaisia kappaleita käytiin läpi yksi kerrallaan, jonka jälkeen opiskelijat harjoittelivat kappaleen tilavuuden laskemista.

2. Ryhmä harjoitteli lomitetusti: Opiskelijoille opetettiin aluksi kaikki eri kappaleet ja tavat niiden tilavuuksien laskemiseen. Sitten opiskelijat harjoittelivat sekoitetusti eri kappaleiden laskua. Molemmat ryhmät tekivät  yhtä paljon tehtäviä.

Viikko opiskelun jälkeen opiskelijoiden taitoja mitattiin kokeella.

Tulokset olivat seuraavanlaiset:

Kuvaajan lähde

Tulokset osoittavat tyypillisiä lomitetun ja kootun harjoittelun eroja. Harjoittelun aikana kootun harjoittelun (massed practice) tulokset ovat erinomaiset, lomitetun harjoittelun (interleaved practice) ei niinkään. 

Tulos on järkevä, kun ottaa huomioon lomitetun harjoittelun vaativuuden: Opiskelijan täytyy tunnistaa, mitä kaavaa milloinkin käyttää. Koottu opiskelu tuottaa hyviä tuloksia nopeasti, koska opiskelijat tietävät aina, mitä kaavaa pitää milloinkin soveltaa.

Viikon jälkeen tehty testi paljastaa kolikon toisen puolen. Lomitetusti opiskelleet suoriutuivat kokeesta yhtä hyvin kuin harjoittelussa. Kootusti opiskelleiden tulokset romahtivat dramaattisesti.

Toisin sanoen vaikka lomitettu harjoittelu on vaikeaa ja siksi heikentää tuloksia lyhyellä aikavälillä. Pitkässä juoksussa ylimääräinen vaiva kuitenkin tuottaa hedelmää.

Toisessa tutkimuksessa testattiin lomitetun harjoittelun vaikutusta taiteilijoiden maalaustyylien tunnistamisessa.

Koehenkilöille esitettiin 12 eri taiteilijan maalauksia kutakin kuusi esimerkkiä.

1. Ryhmälle taiteilijat käytiin läpi järjestyksessä yksi kerrallaan, näyttäen kaikki artistin työt peräkkäin.

2. Ryhmä opiskeli lomitetusti: taiteilijoiden töitä esitettiin heille sattumanvaraisessa järjestyksessä.

Myöhemmin testattaessa kävi ilmi, että lomitetusti opiskelleet osasivat yhdistää maalaukset oikeisiin taiteilijoihin paremmin, kuin kootusti harjoitelleet.

Miksi?

Tutkijat arvelivat, että sekoittamalla maalaukset opiskelijat kiinnittivät huomiota erityisesti taiteilijoiden keskinäisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin.

Aiheiden vertailu syventää siis oppimista ja luo perustan oppimisen soveltamiselle.

3 vinkkiä lomitettuun harjoitteluun

Lomitettu harjoittelu voi olla siis hyödyllinen työkalu opiskelun tehostamisessa.

Kuinka sitä voi soveltaa omaan opiskeluun?

  1. Varmista, että opiskeltavat asiat liittyvät toisiinsa

Jos soveltaa lomitettua opiskelua biologiaan, voi yhdistää esimerkiksi soluelinten tunnistamisen, solukalvon toiminnan ja proteiinisynteesin keskenään yhdeksi isommaksi kokonaisuudeksi.

Sen sijaan soluelimet, silmän toiminta ja ilmastonmuutos ei välttämättä toimi yhtä hyvin. Selvästikin lomitettavat aiheet täytyy siis liittyä toisiinsa, jotta lomituksesta on hyötyä.

  1. Sekoita uutta ja vanhaa

Helppo tapa soveltaa lomitettua harjoittelua on sekoittaa edellisten päivien tai aiheiden tehtäviä uusien asioiden kanssa.

Esimerkiksi biologian 5. kurssilla aina, kun käydään läpi jokin uusi menetelmä muokata perimää, kannattaa kertailla jo aiemmin opitut menetelmät ja verrata niitä tähän uuteen: Missä tilanteissa mitäkin käytetään, miten ne toimivat ja mikä niiden lopputulos on?

  1. Älä luovuta, jos et näe tuloksia heti

Opiskelijoista tuntuu, että lomitettu opiskelu on hitaampaa ja työläämpää. Siinä kehitys ei näyttäydy niin nopeana kuin kootussa opiskelussa.

Ei kannata kuitenkaan ulkonäön pettää: Lomitettu harjoittelu tutkitusti tehostaa opiskeltavan asian syvää ymmärtämistä pitkässä juoksussa.

On siis tärkeää muistaa, että oppimisessa helppous ei tarkoita tehokkuutta, eikä nopea eteneminen takaa pitkäaikaista muistamista.

3 tärkeintä opiskelutekniikkaa

Opi enemmän ja nopeammin

Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat 3 Tärkeintä opiskelutekniikkaa- ekirjan ilmaiseksi!

Tehosta oppimista sekoittamalla opiskelua – lomitettu harjoittelu
Jaa tämä sivu:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun