Oletko aloittamassa lukion tänä syksynä?
Sitten olet oikeassa paikassa!
Tähän artikkeliin olen koonnut erilaisia ohjeita, joita olen itse kantapään kautta oppinut opiskelu-urallani. Jos olisin tiennyt nämä asiat aloittaessani lukion, olisi opiskelu ollut paljon mukavampaa...
Lähdetään liikkeelle!
1. Luo opiskelurutiinit
Eihän se salaisuus ole: Lukio vaatii enemmän opiskelua kuin yläaste.
Siksi oikeanlaiset arjen rutiinit ovat tärkeimpiä asioita, mihin lukion alussa kannattaa keskittyä.
Suunnittele jo etukäteen, miltä päiväsi näyttävät: Milloin aiot tehdä läksyt ja milloin lopetat kouluhommat ja teet jotakin aivan muuta.
Lue lisää: Kuinka luoda tapa, joka kestää: 9 tieteen tukemaa vinkkiä
Itselläni ei ollut lukiossa kovin pitävää rutiinia läksyjen suhteen. Joskus tein ne heti koulun jälkeen, toisinaan aloitin vasta kello 22. Huomasin, että jos ehdollistaa itsensä tekemään läksyt aina samaan aikaan, niin niiden tekeminen on helpompaa. Ei nimittäin tarvitse käydä sitä “jaksaako vai eikö jaksa”-väittelyä pään sisällä joka kerta. Siitä muodostui pitävä rutiini, vähän kuin hampaiden pesu.
2. Muista lepo ja vapaa-aika
Varsinkin lukion alussa saattaa lisääntynyt kouluhomma viedä mennessään. Silloin on vaarana stressitasojen nousu ja ahdistuneisuuden lisääntyminen.
Siksi levon ja vapaa-ajan merkitys korostuu arjessa. Pidä kiinni nukkumaanmenoajoista myös silloin, kun kouluhommia tuntuu olevan liikaa. Muista, että riittävästä unesta ei pidä tinkiä. Se nimittäin kostautuu myöhemmin.
Lue lisää: Kuinka tärkeää nukkuminen on oppimisessa? (+6 vinkkiä unen laadun parantamiseen)
On myös hyvä idea joko ylläpitää tai löytää uusia harrastuksia, jotka auttavat arjen tasapainoittamisessa.
3. Valmistaudu lukion koeviikkoon ajoissa
Ensimmäinen koeviikko saattaa olla ahdistava kokemus. Jotta siitä selviäisi kunnialla, on lukusuunnitelmien luominen hyvissä ajoin tärkeää.
Avain koeviikkoon valmistautumiseen on aika: Moneen peräkkäiseen kokeen valmistautuminen on täysin mahdollista, kunhan hyväksyy sen, ettei muutaman tunnin kertaus koetta edeltävänä päivänä enää lukiossa riitä.
Itse suunnittelin lukusuunnitelmat alkamaan noin viikko ennen koetta, vähän oppiaineesta riippuen. Hajauttaminen kannattaa, sillä silloin ei yhtenä iltana tarvitse päntätä koko koealuetta läpi. Samalla saa myös aikavälikertauksen tuomat hyödyt muistamiseen.
Lue lisää: Lukusuunnitelma kokeeseen: perusteet ja case study
4. Testaa omaa osaamistasi
Opiskelutekniikoista se tärkein on aktiivinen oppiminen, aka oman osaamisen testaaminen. Oppimisesta voi tehdä aktiivista monella tavalla: Ehkä suosituin tapa on tehdä muistikortteja, mutta myös muistiinpanoja voi tehdä ja oppikirjaa lukea aktiivisesti.
Lue lisää: Aktiivinen oppiminen on paras opiskelustrategia
Alussa kannattaakin kokeilla erilaisia tapoja ja tekniikoita, jotta löytää juuri itselleen sopivan tavan opiskella.
Itse opiskelin lukion alussa erityisesti lukuaineita lähinnä kirjoja ja muistiinpanoja lukemalla. Nykyään käytän lähes yksinomaa aktiivista oppimista, ja opin enemmän lyhyemmässä ajassa. Ero on huomattava. Lukiossa saatoin käyttää opiskeluun ja läksyjen tekoon päivittäin 2-3 tuntia aikaa 6-8 tunnin koulupäivän lisäksi. Nykyään yliopistossa opittavaa asiaa on valtavasti enemmän, mutta 3-5 tunnin luentojen lisäksi käytän vapaa-aikaa päivittäin ehkä keskimäärin tunnin opiskeluun.
Lue myös: Kuinka tehdä kotitehtävät tehokkaasti?
5. Kehitä ajanhallinnan taitoja
Lukiossa aika on enemmän kortilla, kuin peruskoulussa. Siksi ajanhallinnan taidot korostuvat.
Jos et ole aiemmin käyttänyt, viimeistään nyt on aika ottaa kalenteri (joko kännykkäsovelluksena tai paperisena) käyttöön ja merkitä sinne ainakin kaikki kouluun liittyvät deadlinet ja kokeiden lukusuunnitelmat.
Samalla kun deadlineja ja muistettavaa on enemmän, niin myös unohtamisen todennäköisyys kasvaa. Lukiourani aikana unohdin monta kertaa ruotsin sanakokeet ja esseiden palautuspäivät, jos en ollut merkinnyt niitä kalenteriini.
Lue lisää: Ajanhallinta pähkinänkuoressa: Hallitse aikaasi tilanteessa kuin tilanteessa
6. Älä usko opiskelumyytteihin
Opiskelusta kiertää paljon urbaaneja uskomuksia, kuten että erilaisia oppimistyylejä on olemassa, tai että opiskelun määrä korvaa laadun.
Älä usko kaikkea, mitä netistä luet, tai kavereilta kuulet. Oppimista ollaan psykologiassa tutkittu jo yli sata vuotta, ja sen aikana on syntynyt varsin tarkka kuva siitä, mikä toimii ja mikä ei.
Itse esimerkiksi uskoin lukiossa, että jokainen oppii omalla tyylillään, eikä ole olemassa parempia ja huonompia tapoja opiskella.
Lue lisää: 7 opiskelumyyttiä, joihin moni opiskelija uskoo
7. Ala miettimään lukion jälkeisiä suunnitelmia
Halusit tai et, niin lukiossa on pikku hiljaa jo aika miettiä myös tulevaa ammattia. Lukiossa tehdyt päätökset esim. matematiikan laajuudesta määrittävät nimittäin yllättävän paljon sitä, mihin yliopisto-opintoihin voi myöhemmin hakea.
Älä kuitenkaan liikaa ahdistu näistä päätöksistä. Muista, että aina on myös mahdollista myöhemmin opiskella puuttuvat kurssit vaikka aikuislukiossa, jos tulevaisuuden suunnitelmasi muuttuvat. Et ole siis tekemässä mitään loppuelämää määrittäviä päätöksiä.
Itse en opiskellut lukiossa fysiikkaa kuin vain neljä kurssia. Tajuttuani, että tarvitsen fysiikkaa lääkiksen pääsykokeessa (duh!), opiskelin loput kurssit kirjastosta lainaamieni kurssikirjojen avulla itsenäisesti. Kaikki siis järjestyi loppujen lopuksi hyvin.
Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat ilmaiseksi e-kirjan ”3 tärkeintä opiskelutekniikkaa, joita ei koulussa kerrota”!