Lukuaineiden, kuten maantieto, biologia, psykologia ja historia, opiskelu tarjoaa omanlaisensa haasteen opiskelijalle. Lukuaineiden opiskelu vaatii toisaalta paljon ulkoa osaamista, mutta toisaalta opiskelijan täytyy osata soveltaa oppimaansa. Tässä artikkelissa annan parhaat vinkkini siihen, kuin lukuaineiden opiskelu olisi mahdollisimman tehokasta.
Aktiivinen oppiminen ja aikavälikertaus
Ennen kuin mennään juuri lukuaineiden opiskelun erityispiirteisiin, esittelen lyhyesti opiskelun ja oppimisen kaksi yleisluontoista tärkeintä periaatetta, nimittäin aktiivisen oppimisen ja aikavälikertauksen.
Aktiivinen oppiminen tarkoittaa sitä, että oppiakseen uusia asioita opiskelijan täytyy harjoitella uusien asioiden muistamista, eli tehdä opiskelusta aktiivista. Muistijälki nimittäin vahvistuu kaikkein tehokkaimmin silloin, kun haastaa itsensä tenttaamalla opittavia asioita itseltään.
Lue lisää:
- Aktiivinen oppiminen on paras opiskelustrategia
- Aktiivisen oppimisen sudenkuopat: 4 väärinymmärrystä ja miten välttää ne
Aikavälikertaus tarkoittaa sitä, että opiskelu kannattaa jaksottaa pitkälle aikavälille. Näin saat kulutetulle ajalle enemmän vastinetta, ja asioista jää pysyvämpi muistijälki.
Lue lisää: Aikavälikertaus – Kertaa kuin pro
Seuraavaksi esittelen joitakin ideoita siihen, miten näitä periaatteita voi soveltaa juuri lukuaineiden opiskeluun.
1. Aiheeseen tutustuminen
Aivan ensimmäisenä vaiheena oppimisprosessissa on aiheeseen tutustuminen. Tällöin yksityiskohdilla ei ole niin väliä, vaan tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen ymmärrys aiheesta. Jos kyseessä on vaikka toinen maailmansota, aiheeseen tutustuttaessa voidaan selvittää, mitkä tekijät johtivat sodan syntymiseen, mitkä maat sotivat ja kenen puolella, ja sodan lopputulokset.
Yleensä kaikkein kätevin tapa tutustua aiheeseen on käydä oppitunneilla, joissa opettajat hoitavat perehdytyksen. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista: Kurssi voi olla itseopiskelukurssi, tai opettaja ei välttämättä ole täysin pätevä. Oli syy mikä tahansa, joskus aiheeseen joutuu tutustumaan ja kokonaiskuvan muodostamaan itse.
Kokonaiskuvan muodostamisessa oppikirja on korvaamaton apu. Paras tapa ei välttämättä kuitenkaan ole oppikirjan lukemisen aloittaminen ensimmäiseltä sivulta. Parempi idea on yrittää luoda jonkinlainen kokonaiskuva aiheesta jo ennen kuin syventyy kappaleisiin: Tutki kirjan sisällysluettelo läpi, selaa kappaleiden sivuja, katso kuvat ja kuvatekstit, lue kappaleiden alussa ja/tai lopussa olevat mahdolliset tiivistelmät. Vasta sitten, kun ymmärrät, mistä teksti kertoo, kannattaa aloittaa lukeminen.
2. Oppikirjan lukeminen
Jotta oppikirjan lukemisesta saisi kaiken hyödyn irti, kannattaa siitä tehdä mahdollisimman aktiivista. Tähän on monta tapaa:
- Yksinkertaisin vaihtoehto on jokaisen luetun sivun jälkeen sulkea kirja ja miettiä “mitä tällä sivulla puhuttiin?” Lopuksi tarkastetaan, pitikö oma muisti paikkaansa. Saman harjoituksen voi tehdä myös kirjallisesti. Harjoituksen teho perustuu siihen, että se tulisi tehdä tosissaan: mitä enemmän vaivaa joutuu muistiin palauttamiseksi näkemään, sitä syvemmän muistijäljen se jättää.
- Toinen tapa on muodostaa jokaisesta tärkeästä asiasta kysymys ja vastaus. Kysymyksiin voi sitten yrittää vastata parhaansa mukaan kappaleen luettuaan. Tärkeintä on tarkastaa vastaukset ja keskittyä niihin, joita ei vielä osannut: Näin tiedät, mitä kokeeseen pitää vielä kerrata!
- Kolmantena vaihtoehtona voi tehdä itselleen muistiinpanot ja/tai muistikortit oppikirjan pohjalta
Lue lisää: 6 vinkkiä tehokkaampaan lukemiseen ja nopeampaan oppimiseen
3. Muistiinpanojen tekeminen
Muistiinpanojen tekeminen ei tehokkaan opiskelun puolesta ole pakollista, mutta siitä voi olla hyötyä. Varsinkin, jos olet aikaisemminkin tehnyt muistiinpanoja ja mikä tärkeintä, teet niitä soveltaen aktiivista oppimista.
Voit esimerkiksi yrittää ensin tehdä muistiinpanot ulkomuistista, ilman kirjan apua. Vasta sen jälkeen sallit itsesi täydentää muistiinpanosi oppikirjasta lukemalla.
Erityisen hyvin asioiden kertaamiseen soveltuva muistiinpanotyyppi on ajatuskartta. Voit esimerkiksi kokeeseen kerratessa tehdä ulkomuistista ajatuskartan aiheesta 2. maailmansota. Tärkeää on kuitenkin lopuksi aina tarkistaa ja täydentää omat muistiinpanot oppikirjan mukaan.
Lue lisää: Muistiinpanot jokaiseen tilanteeseen: eri menetelmien hyödyt ja haitat
4. Muistikorttien tekeminen
Myös muistikorttien tekemistä kannattaa harkita. Muistikortit soveltuvat kuitenkin joihinkin aiheisiin paremmin, kuin toisiin. Esimerkiksi historiassa ne soveltuvat vuosilukujen ja merkkihenkilöiden opetteluun kuin nakutettu, mutta isojen kokonaisuuksien hahmottamisessa ne eivät ole vahvimmillaan. Siksi onkin hyvä idea yrittää yhdistellä erilaisia opiskelutekniikoita omista mieltymyksistä ja aiheesta riippuen: Muistikorttien läpikäymisen lisäksi muistiinpanojen tekeminen tai oppikirjan lukeminen aktiivisella tavalla on hyvä idea.
Lue lisää: Muistikortit – Opiskelijan salainen ase nopeaan oppimiseen
5. Tehtävien tekeminen
Toki, jos oppikirjasta löytyy tehtäviä, niin niiden tekeminen on todella hyvä tapa opiskella. Olisi kuitenkin tärkeää, että opiskelijalla olisi myös mallivastaukset saatavilla: jos ei omaa osaamistaan pysty tarkistamaan, on väärin oppimisen vaara suuri. Toinen muistettava asia tehtäviä tehdessä on, että niitä kannattaa ensin ainakin yrittää tehdä ilman apuja, pelkästään oman muistinsa varassa. Tämä jättää vahvemman muistijäljen, kuin vastauksien etsiminen kirjasta. Kuten jo aiemmin sanottua, lopuksi toki vastauksia on hyvä täydentää oppikirjan avulla.
Jos oppikirjasta ei satu löytymään tehtäviä, tai niihin mallivastauksia, voi relevantteja tehtäviä yrittää etsiä netistä. Varsinkin kokeeseen kerratessa ja lukiouran loppupuolella hyvä resurssikirjasto täynnä hyviä tehtäviä mallivastauksineen on Ylen abitreenit. Sieltä löytyy vanhoja ylioppilastehtäviä, joita on jonkin verran lajiteltu myös kurssin mukaan, mikä helpottaa relevanttien tehtävien löytämistä.
Oli opiskelutapasi mikä tahansa, kannattaa muistaa kertaamisen merkitys: Ei riitä, että opiskelee asian kerran kunnolla. Asiat nimittäin unohtuvat yllättävänkin nopeasti.
Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat ilmaiseksi e-kirjan ”3 tärkeintä opiskelutekniikkaa, joita ei koulussa kerrota”!