Olen jakanut monia opiskelutekniikoita ja -vinkkejä tässä blogissa. Ne kaikki saattavat kuitenkin saada pään pyörälle ja jättää sinut miettimään “miten tässä enää saa opiskella?” Tässä artikkelissa haluaisin tarjota konkreettisen mallin, kuinka lukusuunnitelma voidaan mainostamieni opiskelutekniikoiden avulla käytännössä toteuttaa.
Lukusuunnitelman luonnosteleminen sopii tähän tarkoitukseen täydellisesti. Kokeet kun ovat se syy, miksi opiskelijat haluavat opiskeluaan tehostaa.
Sillä, kuinka kokeeseen kertaa on enemmän merkitystä kuin sillä, kuinka kauan kertaa. Laatu siis korvaa määrän. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että tulokset tehokkaiden ja huonojen kertaamistekniikoiden välillä saattaa olla valtava. Tämän takia on keskeistä, että kertaamisessa käytät mahdollisimman paljon tutkitusti tehokkaita opiskelutapoja.
Mitä nämä tekniikat siis ovat?
Lyhyesti: Aktiivinen oppiminen ja aikavälikertaus.
Aktiivinen oppiminen
Aktiivinen oppiminen tarkoittaa mitä tahansa opiskelutekniikkaa, jossa tarkoituksellisesti haastetaan itsemme muistamaan kokeessa osattavia asioita. Jos kokeessa haluaa muistaa asioita, paras tapa valmistautua kokeeseen on harjoitella näiden asioiden muistamista.
No mutta sehän on itsestään selvää, kuulen sinun sanovan. Mutta kysynkin, että kuinka paljon omassa kertasrutiinissasi on mukana aktiivista oppimista?
Suurin osa opiskelijoista kertoo, että tärkein heidän kertaustekniikkansa on lukea oppikirjaa ja muistiinpanoja uudestaan ja uudestaan.
Mutta eihän se ole aktiivista oppimista nähnytkään!
Se jos mikä on esimerkki passiivisesta oppimisesta, jossa asioita lukemalla toivotaan, että asiat kulkeutuvat muistiin aivan kuin aivot olisi tietoa imevä pesusieni, jonka päälle tietoa kaadetaan.
Kiva teoria, mutta se ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa.
Aktiivista oppimista on esimerkiksi muistikorttien käyttö ja tehtävien ja vanhojen kokeiden tekeminen. Valitettavasti vain murto-osa opiskelijoista kertoo tämän olevan tärkein kertaustekniikkansa.
Lue lisää: Aktiivinen oppiminen on paras opiskelustrategia
Aikavälikertaus
Aikavälikertaus on tutkimuksissa havaittu ilmiö, jossa opiskelijat muistavat opiskellut asiat paremmin, jos he jakavat opiskeluaikansa muutamalle eri päivälle sen sijaan, että yrittäisi päntätä kaiken kerralla.
Eli kuten vanha viisauskin sen tiesi: Kertaus on opintojen äiti.
Iloinen asia tässä on se, että jakamalla kertaamisen monelle eri päivälle opit asiat ajallisesti nopeammin: Eli jos aiemmin olet kerrannut koetta edeltävänä päivänä 4 tuntia, jakamalla opiskelun monelle eri päivälle opiskelujen yhteenlaskettu arvo ei tarvitse olla 4 tuntia, jotta oppisit samat asiat.
Lue lisää: Aikavälikertaus – Kertaa kuin pro
Aikavälikertauksen ainoa huono puoli on se, että kertaaminen todella täytyy aloittaa ajoissa. Suurin osa opiskelijoista kun luottaa intuitiivisesti koetta-edeltävänä-päivänä-pänttäysmaratoni-tekniikkaan.
Eli miten saada itsensä aloittamaan kertaamisen tarpeeksi ajoissa? Tässä kohtaa tulee apuun itse tämän artikkelin aihe, eli lukusuunnitelma.
Lukusuunnitelma
Tekemällä oikean lukusuunnitelman kalenteriin lisää todennäköisyyttä, että myös pitäydyt siinä.
Miten lukusuunnitelma sitten suunnitellaan?
Ensin määritellään, mitä asioita pitää kokeeseen kerrata ja kuinka paljon. Tämä voi kuulostaa itsestäänselvältä, mutta monet opiskelijat jättävät tämän vaiheen väliin kokonaan ja jakavat koealueen geneerisesti yhtä suuriin osiin (esim. kertaan kokeeseen 3 iltana, oppikirjassa on 12 kappaletta, eli kertaan joka ilta 4 kappaletta).
Jotta kertaamiseen käytetty aika olisi käytetty optimaalisesti, pitää se kuluttaa niihin aiheisiin, jotka ovat
- vaikeita, mutta
- tärkeitä.
Nämä aiheet eivät välttämättä jakaudu niin tasaisesti koko koealueelle. Voi esimerkiksi olla, että matikan kurssilla erityisesti jokin yksi asia tuotti sinulle vaikeuksia. Tai toisaalta jokin toinen aihe oli sinulle paljon helpompi kuin muut. Pointti on siinä, että tällaisten asioiden kertaamiselle ei kannata varata yhtä paljoa aikaa.
Ensin siis päätät, minkälaisiin kerrattaviin “blokkeihin” kurssin aiheet jaat. Seuraavaksi pitää päättää, kuinka aiot kerrata.
Tehokkain tapa on siis aktiivinen kertaaminen. Suosittelen, että kertaamisessa otat huomioon kokeen tehtävätyypit:
- Jos on tulossa monivalintatehtäviä, kiinnitä huomiota yksityiskohtiin ja nippelitietoihin. Harjoittele esim. muistikorteilla.
- Jos opettaja lupaa esseetehtäviä, yritä muodostaa aiheesta kokonaiskuva. Harjoittele esim. selittämällä konsepteja itsellesi tai kavereillesi.
- Jos luvassa on sanaselityksiä, varmista, että osaat selittää termit kattavasti ja esimerkein höystettynä. Harjoittele esim. muistikorteilla.
- Jos kyseessä on matikka/fysiikka/kemia, tarkista, että osaat soveltaa kaikkia tarvittavia kaavoja. Ainoa tapa oppia laskemaan on laskea!
Lue lisää: Muistikortit – Opiskelijan salainen ase nopeaan oppimiseen
Monesti opiskelijat kertaavat vanhoilla koetehtävillä vasta kertaamisen loppupäässä, kuin varmistaakseen, että osaavat tarvittavat asiat.
Tämä on kuitenkin räikeää tehokkaan opiskelutekniikan alikäyttöä!
Ei ole mitään syytä, miksei tehtävillä voisi kerrata aivan alusta asti. Päinvastoin, kertauksen alussa tehdyt tehtävät osoittavat tehokkaasti, mitä jo osaat ja mitä et. Tämän tiedon avulla voit varmistaa koko prosessin ajan, että todella osaat asiat, mitä luulet tietäväsi.
Case study: Lukusuunnitelma biologian kurssille
Kuvitellaan, että minulla on lukion biologian 1. kurssin kurssikoe viikon päästä. Istun siis alas ja alan pähkäilemään sotasuunnitelmaa.
Ensin selaan koealueen läpi ja muodostan itselleni kurssin aiheista kokonaiskuvan. Jaan kurssin aihealueet kahteen kategoriaan: Elämään (johon kuuluu mm. elämän tunnusmerkit, soluelimet, eliöiden luokittelu ja elämän synty) ja evoluutioon (johon kuuluu mm. luonnonvalinta, muuntelu, mikro- ja makroevoluution ja evoluution todisteet).
Koen, että evoluution kategorian aiheet osaan jo varsin mallikkaasti, mutta elämän aiheiden asiat kaipaavat enemmän paneutumista. Siispä jaan elämän kategorian kahtia ja näin saan kolme eri “blokkia”. Lisäksi haluan varata viimeisen illan “puskuriksi” sen varalta, että kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Näin ollen aion kerrata kokeeseen siis neljänä iltana.
Sitten päätän, miten kertaaminen tapahtuu. Tiedän, minkälainen kokeen rakenne suurin piirtein on (monivalintoja ja yksi essee). Näin ollen haluan harjoitella muistikorteilla nippelitietoja ja miettiä etukäteen mahdollisia esseeaiheita ja valmistautua niihin. Jos opettaja tarjoaa vanhoja kokeita opiskelun tueksi, aion totta kai käyttää niitäkin.
Kokeeseen kertaaminen
Jokaisena iltana aloittaisin kertaamisen tekemällä “brain dump”in: kirjoittaisin paperille kaiken (ajatuskarttana tai ranskalaisilla viivoilla), mitä muistan ja tiedän aiheesta jo ennen kertaamista (näin selvitän itselleni, mitä tiedän jo entuudestaan ja mitä täytyy vielä harjoitella. Lisäksi harjoitus on myös aktiivinen).
Sitten käyn aiheen muistiinpanot läpi ja mahdollisesti selvitän kurssikirjasta vielä epämääräiset asiat (rajoitan muistiinpanojen ja kirjan lukemiseen kulutettua aikaa, jotta aktiiviselle opiskelulle jää enemmän).
Lue lisää: Muistiinpanot jokaiseen tilanteeseen: eri menetelmien hyödyt ja haitat
6 vinkkiä tehokkaampaan lukemiseen ja nopeampaan oppimiseen
Seuraavaksi tekisin aiheen muistikortit (vain asioista, jotka ovat tärkeitä, ja joita en vielä osaa!) ja niitä käyttämällä opettelen nippelitiedot. Lisäksi mietin mahdollisia esseeaiheita ja luon niille ajatuskartat (ensin ulkomuistista aktiivisesti ja sitten tarkistan ja täydennän ajatuskartan kirjan ja muistiinpanojen avulla).
Viimeisenä iltana käyn vielä läpi kaikki muistikortit ja kaikki tekemäni esseeaiheiden ajatuskartat. Varmistan, että osaan ainakin kaikki tärkeimmät asiat hyvin.
- - -
Tässä esitin siis vain yhden mallin siitä, miltä kokeeseen kertaaminen aikavälikertauksella ja aktiivisella oppimisella saattaa näyttää. Sinun tapasi saattaa näyttää hyvin erilaiselta, mutta tärkeintä on, että
- Kertaat monena eri päivänä aikavälikertauksen tuomien hyötyjen saamiseksi.
- Käytät kertaamisessa mahdollisimman vähän passiivista kirjojen ja muistiinpanojen lukemista ja mahdollisimman paljon aktiivista opiskelua.
Kannattaa myös muistaa, että opiskelu ja kertaaminen on taitoja, jotka kehittyvät koko ajan. Voit siis kokeilla rohkeasti uusia tapoja kerrata ja näin kehittää kertaamistekniikkaasi aina paremmaksi!
Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat ilmaiseksi e-kirjan ”3 tärkeintä opiskelutekniikkaa, joita ei koulussa kerrota”!