Miten muisti toimii osa 4: Mieleen palauttaminen

mieleen palauttaminen

Tämä on muistia ja muistamista käsittelevän artikkelisarjan viimeinen artikkeli. Aikaisemmat artikkelit pääset lukemaan tästä:

Osa 1: Muistin osat
Osa 2: Koodaus
Osa 3: Varastointi

Tähän mennessä artikkelisarjassa ollaan käsitelty, mitä muisti on, miten sitä luokitellaan ja muiston luomisen kolmesta prosessista kaksi ensimmäistä: koodaus ja varastointi. Tällä kertaa vuorossa on vielä viimeinen askel, eli mieleen palauttaminen.

Mielleyhtymät

Käydään ensin läpi, miten mieleen palauttaminen tapahtuu aivoissa. Kaikki aivoissa oleva tieto on siis järjestäytynyt erilaisiksi tiedon verkostoiksi. Jos esimerkiksi opiskelijaa pyydetään ajattelemaan sanaa koulu, käsitteen koulu lisäksi hänellä herää ajatuksia luultavasti myös muita mielleyhtymiä omista opiskelukavereista, opettajista, lempiaineista jne. Yhden käsitteen aktivoiminen voi siis aktivoida myös muita siihen liittyviä käsitteitä.

Miten tätä tietoa voidaan siis hyödyntää opiskelussa?

Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa sinun pitää opetella Afrikan maiden pääkaupunkeja ulkoa. Strategioita opetteluun on kaksi:

  1. Pinnallisen prosessoinnin strategiassa alat heti vain pänttäämään maa-pääkaupunki-yhdistelmiä ilman, ettet välttämättä edes tiedä, missä maat sijaitsevat. Näin saat luotua aivoihisi yhden uuden yhteyden
  2. Syvällisen prosessoinnin strategiassa tavoitteena on luoda mahdollisimman paljon yhteyksiä tutustumalla kaupunkeihin ja maihin ensin: missä ne sijaitsevat, mitä nähtävyyksiä niissä on, mitä erikoista niissä on jne. Näin saat luotua aivoihisi kokonaisen uuden verkoston hermoyhteyksiä.

Kuten arvata saattaa, strategia numero kaksi jättää pysyvämmän muistijäljen aivoihin. Käsitteet, jotka ovat yhteydessä moneen eri asiaan on helpompi muistaa, kuin vähän verkostoituneet käsitteet. Syy tälle on se, että mieleen palauttamisprosessissa verkostoituneisiin käsitteisiin käsiksi pääseminen on mahdollista useampaa eri reittiä pitkin.

Näin ollen opiskelussa tärkeää on aina kytkeä uusi tieto mahdollisimman monipuolisesti jo vanhastaan tiedettyyn tietoon. Mitä enemmän käsitteellä kytköksiä, sitä helpompi se on muistaa (tutkimus).

Muistamisen epäonnistuminen

Mitä jos ei muistakaan jotain tärkeää asiaa kokeessa?

Hätä ei välttämättä ole tämän näköinen. Mieleen palauttamista voidaan nimittäin yrittää kiertoreittejä pitkin, sillä muistettavaan käsitteeseen liittyviä asioita voidaan käyttää muistivihjeinä.

Jos siis kokeessa huomaat, että olet unohtanut jotain tärkeää, palauta mahdollisimman tarkasti mieleen kaikki, mitä unohdettuun asiaan liittyy.

Muistin konteksti-riippuvaisen luonteen vuoksi myös opiskelukontekstia muistelemalla mieleen palauttaminen helpottuu. Yritä muistaa milloin ja missä opiskelit, millä tuulella olit, mitä opiskelit juuri ennen ja jälkeen unohdetun asian. Voit myös visualisoida tarkan paikan oppikirjassa tai muistiinpanoissa, joissa unohdettu asia oli.

Oman osaamisen testaaminen

Tutkijat ovat huomanneet, että riippumatta koetyypistä, kaikkein tehokkain tapa valmistautua kokeeseen on tehtävien tekeminen (tutkimus).

Miksi?

Syyn tälle selittää yksi neuropsykologian perusperiaatteista:”use it or lose it”. Jotta uusi muistijälki vahvistuisi, niin sitä täytyy vahvistaa. Kaikkein tehokkaimmin tämä vahvistaminen tapahtuu silloin, kun henkilö joutuu itse aktiivisesti muistelemaan opittua asiaa.

Kyseinen “testausefekti” (testing effect) toimii, vaikka omasta muistamisen yrittämisestä ei saisikaan palautetta. Palautteen saaminen omasta osaamisesta on kuitenkin hyvin tärkeää, sillä muuten saattaa opetella asioita väärin.

Kaikki testaaminen ei kuitenkaan ole yhtä tehokasta. Tutkimuksessa erotetaan kaksi testaustapaa: vapaa muistaminen (recall) ja tunnistaminen (recognition). Vapaata muistamista käytetään esimerkiksi silloin, kun opettelet vieraan kielen sanoja sanastosta peittämällä toisen sarakkeen paperilla ja yrität sitten muistaa sen toisen puolen. Tunnistamista vaaditaan monivalinnoissa: Vastausvaihtoehdot annetaan valmiina, ja opiskelijan tehtävä on vain valita niistä se oikea.

Opiskeltaessa kannattaa aina käyttää mielummin vapaata muistamista vaativia tehtäviä kuin tunnistustehtäviä, sillä ne ovat vaikeampia ja vaativat vahvempaa muistijälkeä, kuin tunnistustehtävät. (Jos kokeessa on paljon monivalintatehtäviä, voi kuitenkin olla hyvä idea harjoitella myös tätä tehtävätyyppiä. Voit lukea lisää siirtovaikutukselle sopivasta oppimisesta aiemmasta artikkelista)

Vaikka oman osaamisen testaaminen opiskelemalla aktiivisesti on kaikkein tehokkain tapa oppia, se ei välttämättä yksinään ole riittävä. Jos et esimerkiksi ymmärrä jotain tehtävää tai muista yhtään, mikä sen ratkaisu on, asiat kannattaa aina tarkistaa oppikirjasta tai jostain muualta, vaikkei kirjan lukeminen niin “tehokasta” olekaan.

Aktiivisesta oppimisesta eli oman osaamisen testaamisesta olen kirjoittanut kokonaisen artikkelin, johon pääset tästä:

Aktiivinen oppiminen on paras opiskelustrategia

3 tärkeintä opiskelutekniikkaa

Opi enemmän ja nopeammin

Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat 3 Tärkeintä opiskelutekniikkaa- ekirjan ilmaiseksi!

Miten muisti toimii osa 4: Mieleen palauttaminen
Jaa tämä sivu:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun