Miksi ihmeessä kirjoitan artikkelia eri muistiinpanotyyleistä? Useinhan opettaja antaa muistiinpanot opiskelijoille valmiina. Pitääkö opiskelijan tehdä omat muistiinpanot vapaa-ajallaan?
Ei tarvitse. Tutkimuksissa (Dunlosky ym. 2013) on itse asiassa todettu, että omien muistiinpanojen teko on yleensä varsin tehoton keino kerrata kokeeseen (aiheesta lisää tuonnempana).
Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö muistiinpanoja voisi hyödyntää oppimisessa.
Vaikka opettajat antaisivat muistiinpanot valmiina, ei se tarkoita, etteikö niitä voisi muokata itselleen sopivaksi.
Esittelen myöhemmin kaksi keinoa tehdä omista muistiinpanoista parempia käyttäen kuitenkin opettajan valmiita muistiinpanoja perustana.
Ranskalaiset viivat
Mutta sitä ennen käyn läpi muistiinpanotyylien klassikon: yhteenveto ranskalaisilla viivoilla.
Se on siis se kaikkein tavallisin tapa, jossa ranskalaisilla viivoilla tiivistetään aiheen tärkeimmät asiat. Sisennyksillä voidaan osoittaa pointtien hierarkkisuutta.
Hyödyt ja haitat
+ Monesti looginen tapa jäsennellä asiat
+ Teko helppoa ja nopeaa
– Ei sovellu kaikkiin oppiaineisiin, esim. matematiikka
– Ei toimi hyvin, jos oppitunnin aihe rönsyilee sinne tänne
– Tekemisen helppous voi olla petollista ja tulee kirjoitettua turhempiakin asioita ylös
Tee omista muistiinpanoista parempia
1. Flow-tekniikka
Flow-tekniikassa oppiminen oppitunnin aikana maksimoidaan. Siinä opettajan muistiinpanoihin tehdään omia merkintöjä vahvistamaan muistijälkeä: omia huomautuksia, mielleyhtymiä, muistisääntöjä, mitä tahansa. Tavoitteena on muokata geneeriset muistiinpanot juuri sinulle sopivaksi niin, että saat niiden tekemisestä mahdollisimman paljon hyötyä.
Lue myös: Lopeta pänttäys – muistitekniikat, joiden avulla muistat mitä tahansa
Jos vaikka historian tunnilla opiskelette Ranskan vallankumousta, lisää omiin muistiinpanoihisi kaikki, mikä siitä tulee mieleen: Mitä muuta maailmassa tapahtui tuona vuonna, minkälainen taidesuuntaus oli tuolloin vallitseva, miten muut tietämäsi vallankumoukset vertautuvat Ranskan vallankumoukseen yms.
Hyödyt ja haitat
+ se pakottaa työstämään asiaa mielessä, mikä nopeuttaa oppimista
– Flow-muistiinpanot saattavat jälkikäteen olla sekavan oloiset
– Liika keskittyminen omiin muistiinpanoihin voi häiritä keskittymistä opetukseen
2. Cornell-tekniikka
Cornell-tekniikka vaatii hieman etukäteisvalmisteluja. Jaetaan sivu kolmeen osaan: ensimmäiseen osaan kirjoitetaan ne “tavalliset” muistiinpanot oppitunnin aikana. Tunnin jälkeen kirjataan toiseen osaan ylös avainsanoja, kysymyksiä aiheesta ja väliotsikoita. Kolmanteen osaan kiteytytään tunnin tärkeimmät asiat tiivistelmäksi.
Esimerkiksi näin:
Kokeeseen kertaus onnistuu Cornell-muistiinpanoilla helposti: peitetään ensimmäinen osa ja "tentataan" itseltä tunnin asiat toisen osan kysymyksien avulla. Opiskelu on tehokasta, sillä se on aktiivista.
Lue lisää: Aktiivinen oppiminen on paras opiskelustrategia
Hyödyt ja haitat
+ Se pakottaa työstämään asiaa mielessä, mikä nopeuttaa oppimista
+ Helpottaa kertausta huomattavasti
+ Muistiinpanojen työstäminen jättää syvän muistijäljen
– Vaatii aikaa ja omistautumista
Helpota kertaamista muistiinpanoilla
Mitä hyötyä kysymysten tekemisestä on?
Kokeeseen kerratessa cornell-muistiinpanot ovat huomattavasti tavallisia muistiinpanoja paremmat. Voit nimittäin kuulustella itseltäsi muistiinpanojen tärkeimpiä asioita kysymysten avulla. Tutkimuksien (Dunlosky ym. 2013) mukaan aktiivinen itsensä kuulusteleminen on tehokkain keino oppia uusia asioita (paljon tehokkaampi kuin vain muistiinpanojen lukeminen).
Tässä päästiin siis muistiinpanojen tärkeimpään tehtävään, eli kokeeseen kertaamisen helpottamiseen. Muistiinpanoja voi hyödyntää cornell-tekniikan lisäksi myös toisella tavalla tehokkaasti kokeeseen kertauksessa: nimittäin ajatuskartoilla.
Ajatuskartassa sivun keskelle kirjoitetaan muistiinpanojen aihe, johon liittyvät aiheet haarautuvat siitä pensasmaisesti. Ajatuskartoista tehdään monesti hyvin visuaalisia käyttäen paljon piirrustuksia, värejä ja kuvioita.
Lue myös: Opiskele paremmin piirtämällä – Kaksoiskoodaus opiskelutekniikkana
Miten ajatuskarttojen teosta voi tehdä aktiivista?
Tekemällä ne omasta päästä: päätä itsellesi jokin esseekysymyksen aihe (esim. biologian 1. kurssilla evoluutio) ja hahmottele ajatuskartta sen esseeaiheen ympärille. Evoluutiosta voit esim. mainita mikro- ja makroevoluution, niiden erot ja syntymekanismit, muuntelun eri muodot, evoluution todisteet, ihmisen evoluution jne.
Lopuksi on erittäin tärkeää, että tarkastaa oman ajatuskarttansa oppikirjan avulla: mikä meni väärin, ja mikä puuttuu.
Lue lisää: 6 vinkkiä tehokkaampaan lukemiseen ja nopeampaan oppimiseen
Kun on testannut näin omaa osaamistaan, niin kokeeseen kertaaminen on paljon helpompaa. Silloin kun tietää, että mitä ei vielä tiedä.
Kertaaminen ajatuskartalla: hyödyt ja haitat
+ Helpottaa kokonaiskuvan hahmottamista
+ Oman osaamisen testaaminen onnistuu hyvin
+ Korjattua ajatuskarttaa voi vielä käyttää myöhemminkin kertaukseen
– Selitysten vähyyden vuoksi soveltuu huonosti ainoaksi muistiinpanotyyliksi
Ajatuskartoilla kokeeseen kertaaminen toimii erityisen hyvin reaaliaineissa.
Entä bullet journal?
Lopuksi vielä omia ajatuksiani bullet journalin teosta:
Ne ovat siis tyylikkäästi huoliteltuja visuaalisia muistiinpanoja, joista on ilo kerrata.
Bullet journalien teossa on kuitenkin tärkeää tiedostaa osaamisen illuusion (Jobes, D. 2017) mahdollisuus: pelkästään se, että työstät muistiinpanoja viisi tuntia ei varmista sitä, että oikeasti osaat ne asiat. Näiden muistiinpanojen teon jälkeen saattaa syntyä harhakuva siitä, että koska kulutit niin kauan aikaa näiden muistiinpanojen tekoon, osaat ne asiat todella hyvin. Näin ei välttämättä kuitenkaan käy.
Tehokkain ja paras tapa opiskella kokeeseen on kuitenkin aktiivinen oppiminen.
Lue myös: Aktiivisen oppimisen sudenkuopat: 4 väärinymmärrystä ja miten välttää ne
Lähteet:
Dunlosky, J., Rawson, K. A., Marsh, E. J., Nathan, M. J., & Willingham, D. T. (2013). Improving Students’ Learning With Effective Learning Techniques: Promising Directions From Cognitive and Educational Psychology. Psychological Science in the Public Interest, 14(1), 4–58. https://doi.org/10.1177/1529100612453266
Jobes, D, Study Trap: "Illusions of Competence," Or When You Actually Don't Know What You Think You Know (2017) Memory Improvement Tips [viitattu 5.8.2021, saatavilla: https://www.memory-improvement-tips.com/illusions-of-competence.html]
Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat ilmaiseksi e-kirjan ”3 tärkeintä opiskelutekniikkaa, joita ei koulussa kerrota”!