Miten muisti toimii osa 1: Muistin osat

muistin osat

Tämä artikkeli aloittaa neljä postausta sisältävän artikkelisarjan, jossa syvennytään muistin toimintaan kognitiivisen psykologian tutkimustulosten avulla. Tässä artikkelissa aiheena on muistin osat.

Tutustu myös muihin sarjan osiin:

Osa 2: Koodaus
Osa 3: Varastointi
Osa 4: Mieleen palauttaminen

Muistin merkitys

Lähdetään liikkeelle siis muistin määritelmästä: Usein muisti määritellään kognitiivisten prosessien kokonaisuudeksi, jotka yhdessä mahdollistavat tiedon varastoinnin tietyksi ajaksi, jotta voimme oppia menneisyyden kokemuksista ja ennustaa tulevaisuutta.

Muistin osat

Muistin osat voidaan kategorisoida eri luokkiin.

Yksi tapa lajitella muistia on jakaa se retrospektiiviseen ja prospektiiviseen muistiin. Retrospektiiviseen muistiin kuuluu kaikki menneisyyteen liittyvä muistisisältö: Mitä söit tänään aamiaiseksi, mitä reittiä pääset kouluun, jne. Prospektiivinen muisti sen sijaan suuntautuu tulevaisuuteen: Esimerkiksi, kun haluat huomenna muistaa onnitella ystävääsi syntymäpäivän johdosta, käytät prospektiivista muistia.

Prospektiivinen muisti

Prospektiivinen muisti eroaa retrospektiivisestä siinä, että sen kapasiteetti on paljon pienempi ja että sen ylläpitäminen vaatii tarkkaavaisuutta. Siksi tulevaisuuteen liittyvien asioiden unohtaminen onkin niin yleistä.

Prospektiivista muistia voidaan edelleen lajitella aikaperustaiseen ja tapahtumaperustaiseen muistiin. Aikaperustaisessa muistissa jotain täytyy muistaa tiettynä aikana tai tietyn aikavälin sisällä. Esimerkiksi “ensi viikolla täytyy varata aika hammaslääkärille”.

Tapahtumaperustaisessa muistissa jotain täytyy sen sijaan muistaa silloin, kun jotakin tapahtuu. Esimerkkinä “täytyy muistaa toivottaa kaverille hyvää syntymäpäivää, kun seuraavan kerran näen hänet”.

Näistä kahdesta lajista tapahtumaperustainen on tutkimusten mukaan parempi. Syynä tähän pidetään sitä, että tapahtumaperustaisessa muistissa tietty tapahtuma laukaisee prospektiivisen muistin muistijäljen helposti. Aikaperustaisessa muistissa mitään tiettyä asiaa ei tapahdu, joten muistijälki ei aktivoidu niin helposti.

Jos siis haluat kehittää prospektiivista muistiasi, yritä muuttaa muistamista aikaperustaisesta tapahtumaperustaiseksi. Esimerkkejä:

  • Jotta muistaisit ottaa treenikassin aamulla mukaan, pakkaa se jo illalla valmiiksi ja jätä kassi eteiseen keskelle lattiaa. Silloin sitä on mahdotonta olla huomaamatta aamulla.
  • Jotta muistaisit huomenna ystäväsi syntymäpäivän, laita siitä itsellesi kännykkään tai kalenteriin muistutus

Retrospektiivinen muisti

Myös retrospektiivistä muistia voidaan luokitella tarkemmin. Yksi tapa on jakaa se kahteen sen mukaan, minkälaista tietoa se sisältää: implisiittiseen ja deklaratiiviseen muistiin.

Implisiittiseen muistiin liittyy taitojen osaaminen: Esimerkiksi käveleminen, kengännauhojen sitominen ja hampaiden harjaaminen ei olisi mahdollista, jos et muistaisi, kuinka niitä tehdään.

Deklaratiivinen muisti sen sijaan käsittelee faktatietoa. Se voidaan jakaa vielä semanttiseen ja episodiseen muistiin. Semanttiselle muistille kuuluu faktat maailmasta ja asioiden merkitykset, episodiselle muistille kuuluu tilanteiden muistaminen. Ilman semanttista muistia et ymmärtäisi kieltä, ilman episodista muistia et muistaisi, mitä teit eilen.

Toisaalta retrospektiivistä muistia voidaan lajitella myös muistin pituuden mukaan sensoriseen muistiin, työmuistiin ja pitkäkestoiseen säilömuistiin.

Sensorinen muisti mahdollistaa aistitiedon muistamisen. Sen kapasiteetti on valtava, mutta säilytysaika hyvin lyhyt.

Työmuisti liittyy siihen, mitä olet juuri nyt tekemässä. Esimerkiksi ymmärrät kokonaisia lauseita siksi, että työmuistisi varastoi lukemaasi sen aikaa, että saat lauseen luettua loppuun. Toisaalta työmuistin avulla voit pitää mielessäsi lukujonoja tai vaikka puhua toisen ihmisen kanssa.

Säilömuisti on muistin osa, johon varastoidut asiat säilyvät hyvinkin pitkiä aikoja. Toisaalta asioiden sinne saaminen on vaikeampaa. Tästä eteenpäin artikkelisarjassa keskitymme erityisesti säilömuistiin.

Kuinka muistaminen tapahtuu?

Muistissa on olemassa kolme prosessia:

  1. Koodaus: Koodauksessa tietoa syötetään aivoihin
  2. Varastointi: Varastoinnissa syötetty tieto säilytetään aivoissa
  3. Mieleen palauttaminen: Lopuksi tavoitteena on, että varastoitu tieto voidaan tarpeen tullen myös palauttaa mieleen.

Jokainen näistä prosesseista ansaitsee oman artikkelinsa. Näissä artikkeleissa selitän, miten itse prosessi tapahtuu. Samalla selviää myös, kuinka kyseistä prosessia voi omilla tavoillaan tehostaa ja näin myös parantaa ja nopeuttaa omaa oppimistaan.

Pysykää siis kuulolla!

3 tärkeintä opiskelutekniikkaa

Opi enemmän ja nopeammin

Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat 3 Tärkeintä opiskelutekniikkaa- ekirjan ilmaiseksi!

Miten muisti toimii osa 1: Muistin osat
Jaa tämä sivu:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun