Olen Opiskelukoulussa kirjoittanut monia artikkeleita aikavälikertauksesta ja aktiivisesta oppimisesta. Ja syystäkin, onhan nuo kaksi tehokkainta opiskelutekniikkaa. On olemassa kuitenkin myös kolmas tärkeä periaate, joka tekee oppimisesta nopeampaa. Se keskittyy pelkästään tilanteisiin, joissa joutuu opiskelemaan jonkin listan ulkoa. Tekniikka on tehokkaimmillaan silloin, kun opiskeltavat asiat voidaan laittaa johonkin järjestykseen. Sen tekniikan nimi on muistipalatsi.
Lue myös: Lopeta pänttäys – muistitekniikat, joiden avulla muistat mitä tahansa
Mikä muistipalatsi on
Muistipalatsi on tuhansia vuosia vanha muistitekniikka, jota jo antiikin kreikkalaiset käyttivät opetellakseen puheitaan ulkoa. Tekniikka on aikojen saatossa todettu erittäin toimivaksi, ja sille on nykypsykologiassa löydetty myös tieteellistä tukea.
Miksi muistipalatsi toimii
Muistipalatsin idea on hyödyntää uusien asioiden opiskelussa itselle jo entuudestaan tuttuja asioita. Ihmisen aivot ovat evoluution saatossa erikoistuneet muistamaan erityisen hyvin paikkoja. Onhan se loogista, sillä muinaisen ihmisen oli äärimmäisen tärkeää osata metsästysretkeltä tai marjojen keräämisretkeltä takaisin kotiin.
Koska tämä muistin osa-alue on ihmisellä niin kehittynyt, niin sitä kannattaa hyödyntää uuden opiskelussa. Kytkemällä uudet asiat jo entuudestaan hyvin tunnettuun ympäristöön, voi omaa muistiaan tehostaa nopeasti. Pitää vain tietää, mitä tehdä.
Miten muistipalatsi toimii
Muistipalatsi toimii seuraavanlaisesti:
- Valitse opeteltavalle luettelolle jokin reitti. Reitti voi olla vaikka matka kotoa kouluun, lähikauppaan, tai vaikka vain oman huoneesi ympäri. Tärkeää on, että reitin varrelle voit asettaa itsellesi paikkoja, johon sijoitat luettelon eri kohteet.
- Keksi jokaiselle luettelon kohdalle jokin mielikuva. Mitä oudompi ja hauskempi mielikuva on, sitä paremmin se jää mieleen.
- Sijoita nämä mielikuvat reitin varrelle.
- Käy mielessäsi muistipalatsin reitti rauhassa läpi muutaman kerran ja varmista, että muistat kaikki luettelon kohdat.
- Siinä se! Muista kerrata muistipalatsin reitti aikavälikertauksen oppeja hyödyntäen.
Mihin muistipalatsia käytetään
Muistipalatsi-muistitekniikkaa voidaan käyttää aikalailla mihin tahansa ulkoa opeteltavan asian muistamiseen. Kaikkein intuitiivisimmin sen käyttö onnistuu kuitenkin silloin, kun opeteltava asia on jo valmiiksi listan muodossa.
Itse olen käyttänyt muistipalatsia onnistuneesti esim. aivohermojen nimien opettelussa, syöpäsolujen ominaisuuksien muistamisessa ja sitruunahapposyklin vaiheiden opiskelussa. Vain taivas ja oma kekseliäisyys on rajana muistipalatsin käytössä.
Case study: Näin opettelin 12 aivohermoa
Miten muistipalatsia käytetään käytännössä? Esimerkkinä esittelen tavan, jolla opettelin 12 aivohermon nimet latinaksi. Lista on siis tämän näköinen:
- olfactorius - hajuhermo
- opticus - näköhermo
- oculomotorius - silmän liikuttaminen
- trochlearis - silmän liikuttaminen
- trigeminus - kasvojen tunto
- abducens - silmän liikuttaminen
- facialis - kasvojen motoriikka
- vestibulocochlearis - tasapaino- ja kuulohermo
- glossopharyngealis - nielun toiminta
- vagus - sisäelinten toiminnan säätely
- accessorius - niskan lihasten toiminnan säätely
- hypoglossus - kielen motoriikka
Päätin asettaa muistipalatsin reitin kulkemaan vanhalle yläasteelle. Loin siis reitin pisteet ja mielikuvat jokaisen hermon nimestä. Tältä lopputulos suurin piirtein näyttää:
Reitin ensimmäinen paikka on koulun piha, jossa kuvittelin näkeväni koulun katolla savupiipun (olfactorius). Seuraavaksi kuvittelen kulkevani etuovista sisään, ja näin heti tuulikaapissa optimus prime-transformerin (opticus). Reitin kolmas piste sijaitsee koulun auditoriossa, jonka lavalle kuvittelen mikroskoopin (liittyy okulaariin), jossa on pyörät alla (oculomotorius). Neljäntenä reitillä on ruokalan edessä olevassa kioskista löytyvä tunkki (trochlearis). Viidentenä paikkana on ruokala, jossa tarjoilulinjastolla on kolme rubiinia (jalokivejä eli gems) (trigeminus). Kuudes piste on käytävällä oleva yläosattomissa oleva six-packin omaava vanha matematiikan opettajani (abducens), seitsemäntenä kuvittelen lasiovessa olevan naaman aivan kuin sarjakuvissa (facialis). Kahdeksas piste on koulun yläkerran käytävässä biologian opettaja, jolla on päällään länkkäriliivit ja kuulokoje korvassa (vestibulocochlearis). Yhdeksäntenä kuvittelen äidinkielen luokassa olevan äidinkielen opettajani, jonka kaula jostakin syystä hohtaa kirkkaana (glossopharyngeus). Kymmenentenä on vuorossa englannin luokassa valtava tasapainovaaka, jonka toisessa astiassa on englannin opettajani ja toisessa höyhen (vagus), yhdentenätoista koulun kirjastossa kirjat ovat muuttuneet asusteiksi (eli accessories) (accessorius). Viimeisenä reitin määränpäänä on liikuntasali, jossa liikunnan opettajani juoksee kieli vyön alla (hypoglossus).
Näin kirjoitettuna tämä koko tarina kuulostaa kyllä todella oudolta :D. Mutta uskokaa pois, tämän reitin avulla sain tämän luettelon opeteltua ulkoa
- paljon nopeammin, ja
- paljon pysyvämmin,
kuin jos olisin vain päntännyt luetteloa alusta loppuun raa’asti.
Lue myös: Case study: Kuinka opiskelen lääkiksessä
Vinkkejä muistipalatsiin
Kuten aiemmin sanottua, niin erittäin tärkeää on muistipalatsin reitin valinnassa se, että se on itselle tuttu. Lisäksi tärkeää on valita itselleen merkityksellisiä mielikuvia opeteltavista asioista. Mielikuvat voivat liittyä jotenkin opiskeltavaan sanaan (kuten esimerkissäni), tai vaikka toimintaan.
Muistipalatsin luotuaan tärkeää on käydä reitti huolella läpi muutamaan otteeseen ja varmistaa, että muistaa jokaisen reitin pisteen. Lisäksi aikavälikertauksen oppien mukaisesti reitti tulisi kerrata aina välillä myös opiskelun jälkeen, jotta se myös pysyisi muistissa.
Lue lisää: Aikavälikertaus – Kertaa kuin pro
Vaikka tekniikka saattaa kuulostaa vaikealta, lupaan, että sen kokeilu kannattaa! Ainakin itselläni siitä on ollut verraton apu lääkiksessä pärjäämiseen. Tekniikka voi aluksi tuntua vaikealta, mutta harjoittelu tekee mestarin myös tässä asiassa.
Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat ilmaiseksi e-kirjan ”3 tärkeintä opiskelutekniikkaa, joita ei koulussa kerrota”!