Onko multitaskaus todella tehokasta?

multitaskaus

Multitaskaus eli monen eri asian samanaikainen tekeminen on ollut muodissa jo pitkän aikaa. Ihmiset ovat aina multitaskanneet, mutta nykyään se on eräänlainen statussymboli, joka viestittää ihmisen olevan kiireinen ja tehokas. Mutta kuinka tehokasta multitaskaaminen todella on? Entä voiko siinä kehittyä harjoittelemalla?

Multitaskaus ja tarkkaavaisuus

Yleensä multitaskaus ei valitettavasti ole kovinkaan tehokasta. Päinvastoin, kognitiivisen psykologian tutkimuksissa multitaskauksen on osoitettu jopa heikentävän työn nopeutta ja sen laatua.

Mistä tämä johtuu?

Kyse on ennen kaikkea siitä, että ihminen ei kerta kaikkiaan pysty keskittymään moneen asiaan yhtä aikaa. Ihmisen oma subjektiivinen kokemus voi olla tästä eri mieltä. Todellisuudessa kuitenkin ihmisen tehdessä kahta eri asiaa samanaikaisesti ihmisen tarkkaavaisuus vaihtelee tekemisten välillä nopeasti.

Multitaskauksen huono tehokkuus pohjautuu siihen, että tarkkaavaisuuden siirtämisellä on hintansa. Tutkimusten mukaan ihmisellä kestää tehtävän monimutkaisuudesta riippuen sekunneista jopa kymmeniin minuutteihin aikaa syventyä uudelleen tehtävään, joka keskeytyi joko multitaskaamisen tai muun häiriön vuoksi. Aivojen pitää muistella, mihin tehtävässä oltiinkaan jääty ja miten sitä tulisi jatkaa.

Jos vielä epäilet sanomaani, niin tee lyhyt Psychology Today-nettisivuilta löytämäni testi:

  1. Piirrä paperille kaksi vaakasuoraa viivaa allekkain. Tehtävänäsi on kirjoittaa ylemmälle viivalle “I am a great multitasker”, ja alemmalle viivalle numerot yhdestä kahteenkymmeneen. Tee tämä tehtävä niin nopeasti kuin pystyt ja ota aikaa.
  2. Tee sama tehtävä uudestaan, mutta tällä kertaa multitaskaten: Aloita kirjoittamalla ylemmälle viivalle “I”, sitten alemmalle viivalle numero yksi, sitten ylemmälle viivalle kirjain “a” ja niin edelleen vaihtele viivaa joka kerta loppuun asti.

Olen varma, että toisella kerralla tehtävään kului ainakin kaksi kertaa kauemmin kuin ensimmäisellä kerralla. Lisäksi saatoit tehdä virheitä. Tämä testi havainnollistaa hyvin sitä, kuinka vahingollista tarkkaavaisuuden jatkuva siirtäminen on.

Multitaskaus on haitallista aivoille

Multitaskaus ei siis ole yhtä tehokasta kuin yhteen asiaan kerrallaan keskittyminen. Mutta voiko siitä olla kuitenkin jotain hyötyä?

Standfordin yliopistossa tehdyssä tutkimussarjassa selvitettiin multitaskaamisen vaikutuksia. Tutkimukseen otettiin kontrolliryhmä sekä ryhmä, jonka henkilöt myöntävät multitaskaavansa erittäin paljon arjessaan. Tutkimuksen hypoteesina oli, että multitaskaajat pystyisivät erottelemaan relevantin informaation turhista yksityiskohdista tehdessään montaa asiaa samaan aikaan. Osoittautui, että he olivatkin siinä kontrolliryhmää huonompia! Toisin sanoen paljon multitaskaavat ihmiset ovatkin siinä aika huonoja. Tämä on intuition vastaista, sillä paljon multitaskaamista harrastavat ihmiset kokevat myös olevansa siinä erittäin hyviä.

Erityisen huolestuttava oli jatkotutkimus, jossa huomattiin multitaskaajien olevan ylipäätään huonompia keskittymään, vaikka he eivät tekisikään muuta asiaa samaan aikaan. He ovat siis ylipäätään huonompia keskittymään yhteen asiaan.

Lue myös: Keskittymiskyky kateissa? Lue nämä 4 vinkkiä keskittymisen hallintaan

Näistä tuloksista ei suoraan voi päätellä, että multitaskaus heikentää keskittymiskykyä. Voihan nimittäin olla, että luonnostaan huonomman tarkkaavaisuuden omaavat ihmiset multitaskaavat muita enemmän. Tulosten perusteella multitaskaamista ei kuitenkaan voi suositella kenellekään ainakaan sillä perusteella, että se parantaisi tarkkaavaisuutta tai että siinä voisi kehittyä harjoittelemalla.

Miten multitaskaukseen tulisi suhtautua?

Tähän mennessä olen siteerannut tutkimuksia, joissa multitaskaamiseksi määritellään vain kahden keskittymistä vaativan tehtävän samanaikainen tekeminen. Multitaskaus voidaan kuitenkin määritellä myös toisin. Multitaskaamiseksi voidaan lukea kaikki ne hetket, joissa ihminen tekee useampaa asiaa yhtä aikaa. Esimerkiksi musiikin kuuntelu opiskelun aikana ja autoa ajaessa käyty keskustelu voidaan laskea myös multitaskaamiseksi. Ovatko nämäkin haitallisia aivoille?

Nähtävästi ei. Avain multitaskaamisen vaikutusten ymmärtämiseen on se, tekeekö ihminen kahta keskittymistä vaativaa asiaa samaan aikaan. Esimerkiksi on olemassa tutkimuksia, joiden mukaan pitkillä automatkoilla keskustelu pitää auton ajajan virkeämpänä, mikä puoltaisi tässä tilanteessa multitaskaamisen puolesta. 

Hyvä nyrkkisääntö on siis seuraavanlainen: keskity aina vain yhteen asiaan kerrallaan. Jos pystyt tekemään joitakin asioita automaattisesti niihin keskittymättä, niin niitä voi multitaskata ilman suurempia ongelmia. Sen sijaan syvää keskittymistä vaativia tehtäviä ei voi tehdä samaan aikaan ilman, että tekemisen nopeus ja laatu kärsivät.

3 tärkeintä opiskelutekniikkaa

Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat ilmaiseksi e-kirjan ”3 tärkeintä opiskelutekniikkaa, joita ei koulussa kerrota”!

Tietosuojaseloste

Opi enemmän ja nopeammin

Onko multitaskaus todella tehokasta?
Jaa tämä sivu:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun