Netissä kulkee paljon huhuja ja tietoa opiskelusta. Monesti nämä väitteet perustuvat mututuntumaan: esimerkiksi alleviivausta saatetaan suositella opiskelutekniikkana, koska “itse olen aina tehnyt niin ja hyvin olen koulussa pärjännyt”.
Vinkit, jotka Opiskelukoulussa annan, perustuvat tutkittuun tietoon. Yritän välttää kokemusasiantuntijuutta, ja korostaa sitä, että tiede on todella selvittänyt oppimisen psykologiaa on yli sadan vuoden ajan. Ja tässä ajassa ollaan saatu hyvin paljon tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei.
Tässä artikkelissa tavoitteenani on ampua alas opiskeluun liittyviä urbaaneja legendoja.
Lähdetään liikkeelle!
1. Opiskelumyytti: Uudelleenlukeminen ja alleviivaus ovat hyviä opiskelutekniikoita
Tutkimuksien mukaan oppikirjojen ja muistiinpanojen uudelleenlukeminen on opiskelijoiden suosituin tapa kerrata kokeeseen. Surullista tässä on se, että uudelleenlukeminen ja alleviivaus ovat huonoimpien kertaustekniikoiden joukossa.
Ongelmana uudelleenlukemisessa on se, että se on passiivista. Siinä ajatellaan aivojen olevan kuin pesusieni, jonka päälle kannattaa kaataa mahdollisimman paljon tietoa siinä toivossa, että jokin tarttuisi kiinni. Oppimispsykologia ei kuitenkaan tue tätä näkemystä.
Nykytutkimuksen mukaan tehokkain tapa kerrata kokeeseen on opiskella aktiivisesti itseään kuulustelemalla. Kaikkein parhain tapa oppia muistamaan asioita ja todellakin harjoitella asioiden muistamista.
Onneksi sekä uudelleenlukemisesta, että alleviivauksesta voi muokata aktiivisen opiskelutekniikan. Lukemisessa joka kappaleen jälkeen sulje kirja ja selitä itsellesi, mistä kappaleessa puhuttiin. Lopulta tarkista. Alleviivauksessa tärkeää on miettiä tarkkaan, mitä alleviivaa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että korkeintaan yksi alleviivaus kappaleessa.
Lue lisää:
- Toimiiko alleviivaus opiskelustrategiana?
- 6 vinkkiä tehokkaampaan lukemiseen ja nopeampaan oppimiseen
2. Myytti: Jokaisen tulisi opiskella oman oppimistyylinsä mukaisesti
Monet ovat kuulleet teoriasta, jonka mukaan jokaisella on oma oppimistyylinsä, joka sanelee, miten opit kaikkein tehokkaimmin: visuaaliset oppijat oppivat näkemällä, auditiiviset kuuntelemalla ja niin edelleen.
Tutkimukset kuitenkin paljastavat, että oppimistyylejä ei ole olemassa.
Älä ymmärrä väärin: kaikilla on varmasti jonkinlainen mielipide siitä, miten tykkää opiskella: Itse esimerkiksi pidän enemmän luennoista kuin ryhmätöistä. Kyse ei kuitenkaan ole siitä.
Tutkimuksissa on tutkittu, oppivatko esim. visuaaliset oppijat paremmin katsomalla kuin auditiiviset oppijat. Tulokset kertovat, että omalla preferenssillä ei ole väliä siinä, kuinka hyvin oppii.
Oppimistyyli-myytin suurin vaara on, että siihen uskova opiskelija saattaa rajoittaa omaa opiskeluaan turhaan. Esimerkiksi visuaaliseksi oppijaksi itsensä luuleva opiskelija saattaa valmistautua matematiikan kokeeseen videoita katselemalla sen sijaan, että todella tekisi tehtäviä. Toisaalta auditiivinen opiskelija saattaisi valmistautua englannin sanakokeeseen kuuntelemalla ja toistamalla sanoja ilman, että harjoittelee niiden oikeaa kirjoitusasua!
Lue lisää: Oppimistyylit-myytti ei pidä paikkaansa
3. Opiskelumyytti: Multitaskaaminen on tehokasta
Multitaskaus, tai monen asian samaan aikaan tekeminen on nykyään muotia. Opiskelija saattaa kuvitella, että pystyy keskittymään täysin fysiikan Newtonin 2. lain opetteluun sekä kavereiden snäppien katseluun samaan aikaan. Kuten arvata saattaa, niin se ei toimi.
Tutkimuksissa on havaittu, että multitaskauksen tunne siitä, että tekee montaa asiaa samaan aikaan on illuusio: todellisuudessa opiskelija vain vaihtaa keskittymisen kohdettaan kahden asian välillä nopeasti. Näin ollen on ymmärrettävää, että tämä heikentää tuotteliasuutta ja heikentää oppimista.
4. Myytti: Viimeisen illan pänttäysmaratoni on helpoin ja paras tapa kerrata kokeeseen
Viimeisenä iltana paniikinomainen pänttäys (cramming) on erittäin huono tapa valmistautua kokeeseen.
Ongelmana crammingissä on se, että suuren tietomäärän omaksuminen lyhyessä ajassa on vaikeaa. Toisaalta, vaikka siinä onnistuisi, myös unohtaminen on hyvin nopeaa.
Viimeisen illan pänttäämisen sijaan kannattaa kokeeseen kerrata aikavälikertauksella: Jakamalla opiskeluajan monelle eri päivälle, jää samalla opiskelumäärällä enemmän mieleen ja koe sujuu paremmin.
5. Opiskelumyytti: Kokeessa ei koskaan kannata vaihtaa vastaustaan
Monet ovat kuulleet, että esim. monivalintatehtävissä omaan ensimmäistä vastausta ei kannata koskaan vaihtaa.
Tiede kuitenkin väittää toista: Käytännössä kaikki aihetta käsittelevät tutkimukset ovat sitä mieltä, että vastaustaan tarvittaessa muuttavat saavat parempia pistemääriä kuin ne, jotka eivät koskaan muuta vastaustaan.
Eli seuraavan kerran, kun monivalintatehtävää tarkastaessasi alat epäilemään vastaustasi, sen muuttaminen kannattaa pitää ainakin mahdollisuutena.
6. Myytti: Oikeat opiskelutekniikat ovat oikotie onneen
Yksi opiskeluun liittyvistä suurimmista myyteistä on ylipäätään ajatus siitä, että jollakin “brain hack”illä voi opiskelusta tehdä helppoa ja vaivatonta. Myytti on sitkeä, sillä se kuulostaa niin hyvältä.
Karu totuus on, että oppiminen vaatii työtä. Vain huolellisella keskittymisellä ja vahvoilla istumalihaksilla saadaan hyviä tuloksia.
Eli vaikka tälläkin nettisivulla esittelen paljon erilaisia opiskelutekniikoita ja vaikka niistä on varmasti hyötyä opiskelussa, kannattaa muistaa, että oikotietä onneen ei ole. Oikeat opiskelutekniikat nopeuttaa matkaa, mutta ei lyhennä sitä.
7. Opiskelumyytti: Geenit määrittelevät älykkyyden
Lopuksi vielä jotain toivottavasti kannustavaa.
Monet ajattelevat epäonnistuessaan, että he vain “ovat tyhmiä”. He pitävät tyhmyyttään pysyvänä ominaisuutena, jonka geenit deterministisesti heille määräävät, ja jolle he eivät voi mitään.
Onneksi he ovat väärässä.
Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että vaikka geenit todella osaltaan määräävät älykkyyttä, älykkyys on myös kehittyvä ominaisuus siinä missä kuntokin on.
Haitallisen tästä luulosta tekee se, että geenien diktatuuriin uskovat ihmiset eivät yritä yhtä kovasti ja luovuttavat helpommin kuin omaan kehittymiseensä uskovat.
Eli kääntäen: Jos uskot siihen, että voit kehittyä ja tulla älykkäämmäksi, niin suorituksesi todella paranevat!