Oppimistyylit-myytti ei pidä paikkaansa

oppimistyylit

Kun olin 7-luokalla, meidän opo teetti meille oppimistyylitestin. “Testin avulla teille selviää, millä tavalla te opitte parhaiten” hän innokkaasti kertoi ja jatkoi: “Käyttäkää tätä tietoa hyväksi, niin opiskelunne on tehokkaampaa ja nopeampaa”.

Harmi, että koko teoria erilaisista oppimistyyleistä on aikalailla hylätty tieteen maailmassa.

Miksi oppimistyylit eivät toimi?

Yksi 2018 tehty tutkimus, joka julkaistiin Anatomical Sciences Education julkaisussa eteni seuraavasti:

  1. Koehenkilöillä teetettiin oppimistyylitesti
  2. Heille annettiin heidän tulokseensa sopivia opiskelutekniikoita
  3. Heidän oppimistaan testattiin

Tutkimuksessa paljastui, että he, jotka olivat opiskelleet itselleen oletetusti sopivalla tavalla ei menestyneet yhtään paremmin testeissä kuin muutkaan. Lisäksi iso osa koehenkilöistä ei käyttänytkään oppimistyylinsä mukaisia opiskelutekniikoita. Tutkimuksen johtopäätös olikin se, että oppimistyylit selvittävä testi sopii lähinnä itsetuntemuksen lisäämiseksi, mutta ei ohjenuoraksi oppimiselle.

Toisessa tutkimuksessa British Journal of Psychology lehdessä huomattiin, että ihmiset, jotka mielsivät itsensä visuaalisiksi oppijoiksi uskoivat voivansa muistaa kuvia paremmin ja samalla tavalla verbaaliset opiskelijat luulivat muistavansa sanoja paremmin. Testissä kävi kuitenkin ilmi, että nämä mieltymykset eivät näkyneet oppimistuloksissa, vaan sekä verbaalit ja visuaaliset ihmiset muistivat yhtä hyvin sekä tekstiä, että sanoja. Lopputulemana olikin se, että oppimistyylit kuvaavat sitä tyyliä, millä henkilö tykkää oppia, ei välttämättä mikä on tehokkain keino oppia.

Molemmissa tutkimuksissa viesti on sama: Oppimistyylitestit kertovat, millä tavalla opiskelu on mielestäsi miellyttävämpää, mutta se ei kerro mitään oppimisen tehokkuudesta.

Itse asiassa päinvastoin: Jos rajoittaa oppimateriaaleja vain yhden tyylin mukaiseksi, tekee oppimisympäristöstä rajoittuneen.

Huomasin tämän myös omassa opiskelussani. Sain testistä tulokseksi, että olisin auditiivinen oppija, eli opin kuuntelemalla. Esimerkiksi kielissä tämä sujuikin hyvin, sillä no, miten sitä vaikka englannin kuullunymmärtämistä voisikaan oppia muuten kuin kuuntelemalla. Mutta sitten kun piti biologiassa opetella kasvien ja eläinten nimiä, niin tuli ongelmia: Mitenköhän voisin soveltaa auditiivista oppimistapaa asiaan, jonka voi selvästi opetella kaikkein tehokkaimmin kuvilla?

Oppimistyylien huonoin puoli on se, että ne antavat tekosyyn opiskella itselleen miellyttävällä tavalla, vaikka se olisikin vähemmän tehokasta. Esimerkiksi jos vihaa matematiikan laskujen laskemista, ja on profiloitunut visuaaliseksi oppijaksi, opiskelija saattaa jättää laskemisen väliin ja vain katsella Youtubesta videoita, joissa joku opettaja laskee laskuja. Opiskelija saattaa tuudittautua valheelliseen kuvitelmaan siitä, että koska tämä kuuluu omaan oppimistyyliin, oppisi tällä tavalla tehokkaammin ja nopeammin kuin tekemällä. Mutta eihän matematiikkaa voi oppia muulla tavalla kuin itse laskemalla!

Miten sitten pitäisi opiskella?

Kuten sanottua, oppimistyylit määrittävät lähinnä vain sen, millä tavalla tykkää opiskella, mutta ei sitä, miten oppiminen olisi tehokasta. Arkielämässä tarvitsemme ja käytämmekin kaikkia eri “oppimistyylejä” sekaisin riippuen siitä, mikä tyyli sattuukin milloinkin sopimaan parhaiten opittavaan asiaan: Matematiikassa ja fysiikassa monesti kineettistä (itse tekemistä), kielissä usein auditiivista (kuuntelemista) ja reaaliaineissa ehkä enemmän auditiivista ja visuaalista. Omaa oppimista ei saisikaan siis rajoittaa testituloksen perusteella, vaan pitäisi pohtia aina tapauskohtaisesti, millä tavalla tämän aiheen opiskelu olisi mahdollisimman tehokasta.

Tämän minäkin huomasin pian sen jälkeen, kun olin alkanut rajoittaa opiskelua vain auditiiviseen tapaan: eihän siitä mitään tullut. Lopetin siis mokoman ja jatkoin opiskelua kuten aikaisemminkin olin tehnyt.

Ikivihreät opiskeluvinkit

Vaikka käytämmekin kaikkia oppimistyylejä vähän riippuen siitä, mitä opiskelemme, tutkimuksissa on todettu muutaman tekniikan tehostavan oppimista, oli aihe sitten mikä hyvänsä:

  • Jaa opiskeluaika pieniin jaksoihin pitemmälle aikavälille: Älä yritä pitää all nighteria koetta edeltävänä yönä, vaan kertaa asioita jo kurssin aikana. Klassinen ohje, joka myös toimii.
  • Tee hyviä muistiinpanoja. Muistiinpanotekniikoita on lukuisia ja niistä riittäisi aihetta moneksi artikkeliksi. Erinomaisia ovat mm. Cornell-tekniikka ja ajatuskartat
  • Opeta asia muille, tai vain ääneen itsellesi. Tällainen aktiivinen opiskelu pakottaa kertomaan asian omin sanoin, eikä vain kirjasta siteeraamalla. Näin voit helposti testata, ymmärrätkö oikeasti asian vaiko et.
  • Paras tapa kerrata koetta varten on tehdä harjoituskokeita. Niissä tärkeää on kokeen tarkistaminen ja virheistä oppiminen

Lue lisää:

3 tärkeintä opiskelutekniikkaa

Opi enemmän ja nopeammin

Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat 3 Tärkeintä opiskelutekniikkaa- ekirjan ilmaiseksi!

Oppimistyylit-myytti ei pidä paikkaansa
Jaa tämä sivu:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun