Pygmalion-vaikutus ja odotusten voima

pygmalion-vaikutus

Pygmalion-vaikutus perustuu yhteen psykologian historian tunnetuimmista tutkimuksista. Tutkimus suoritettiin 1960-luvulla Harvardissa työskennelleen psykologin Harvard Rosenthalin toimesta (Rosenthal ym. 1968). Se eteni seuraavasti: Rosenthal teetti koululuokan oppilailla älykkyyskokeen, joka pystyi erottelemaan oppilaat kahteen kategoriaan. Heihin, joiden älykkyys alkaa kukoistamaan lähiaikoina, ja heihin, joiden älykkyydessä ei tule olemaan suuria muutoksia. Sitten hän kertoi luokan opettajalle tuloksista. Lukuvuoden päättyessä huomattiin, että oppilaat, joiden suoritukset oli ennustettu paranevan, myös paransivat muihin verrattuna.

Tutkimuksessa oli kuitenkin pieni juju.

Todellisuudessa älykkyystesti ei mitannut oppilaiden potentiaalia, eikä Rosenthal käyttänyt sitä oppilaiden suoritusten ennustamiseen. Todellisuudessa hän arpoi täysin sattumanvaraisesti oppilaiden potentiaalin kahteen kastiin!

Miten tämä tulos on sitten mahdollinen? Tästä päästään ilmiöön nimeltä pygmalion-vaikutus.

Pygmalion-vaikutus

Pygmalion-vaikutus viittaa ilmiöön, jossa muiden ihmisten odotukset henkilön suorituksesta vaikuttavat tähän suoritukseen. Toisin sanoen “potentiaalisten” oppilaiden koulumenestys parani sen vuoksi, että opettaja nosti odotuksiaan näitä oppilaita kohtaan. Ehkä hän kysyi heiltä enemmän kysymyksiä tunneilla, auttoi heitä aiempaa pitkäjänteisemmin ongelmatilanteissa tai “sparrasi” heitä ylittämään itsensä.

Pygmalion-vaikutuksella on psykologiassa vankka tieteelliseen tutkimukseen perustuva näyttö monessa eri kontekstissa (Trouilloud ym. 2003). Koulumaailman lisäksi vaikutusta on tutkittu mm. myös yritysmaailmassa (Riggio R. 2009) ja huomattu, että jos pomo odottaa hyviä tuloksia työntekijältä, niin se myös heijastuu työn tulosten laatuun. Toisin sanoen pygmalion-vaikutus on esimerkki itsensä toteuttavasta ennusteesta.

pygmalion-vaikutuksen nimi tulee antiikin Kreikan tarusta, jossa uskosta tuli itsensä toteuttava ennuste. Pygmalion oli kreikan mytologiassa kuvanveistäjä, joka veisti kauniin naispatsaan. Hän ihastui omaan veistokseensa niin syvästi, että pyysi kreikkkalaisia jumalia herättämään sen henkiin. Jumalat myöntyivät, ja veistoksesta tuli elävä. (Gkiokas, D. 2018)

Mielenkiintoista on, että hyvien tulosten vaatiminen ei tarvitse olla edes tietoista ollakseen vaikuttavaa. Nähtävästi alitajuntainen kommunikaatio, pienet eleet ja ilmeet, riittävät ilmiön toteutumiseen.

Golem-vaikutus ja muut negatiiviset vaikutukset

Valitettavasti ilmiöllä on havaittu olevan myös kääntöpuolensa: golem-vaikutus, joka on nimetty juutalaisessa mytologiasta tutun olennon mukaan. Golem-vaikutus viittaa tilanteeseen, jossa matalista odotuksista tai epäonnistumisesta tulee itsensä toteuttava ennuste. Aiheesta on kuitenkin tehty pygmalion-vaikutusta vähemmän tutkimusta, sillä negatiivisia vaikutuksia aiheuttava tutkimus olisi epäeettinen toteuttaa. (Gkiokas, D. 2018)

Tutkimuksissa on myös todettu, että liian suuret odotukset voivat myös heikentää suoritusta. Tämä on ymmärrettävää, sillä liian korkealle nostettu rima aiheuttaa ahdistusta ja epäonnistuminen heikentää omatuntoa. (Gkiokas, D. 2018)

Näin ollen omien ja muiden odotukset omaa suoritusta kohtaan ovat merkittäviä suorituksen kannalta, mutta odotusten laatu tulisi olla sekä korkealla, että realistinen.

Pygmalion-vaikutus ja opiskelu

Pygmalion-vaikutus on jännittävä ilmiö jo itsessään, mutta voiko sen ymmärtämistä käyttää hyväksi jotenkin opiskelussa?

Kaikkein helpointa sinun on tietysti vaikuttaa siihen, minkälaisia odotukset sinulla itselläsi on muita ihmisiä kohtaan. Voit esimerkiksi auttaa koulutyön kanssa tuskailevaa kaveriasi sparraamalla häntä yltämään parempiin suorituksiin. Alkuperäisessä tutkimuksessa tutkittiin opettajan odotusten vaikutusta opiskelijoihin, mutta uskon, että ilmiö toimii myös toisin päin: uskalla siis vaatia laadukasta opetusta opettajiltasi.

Pygmalion-vaikutus tulee siis ilmi aina kahden ihmisen keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tämän lisäksi on kuitenkin toinen näkökulma, joka parantaa motivaatiota ja auttaa menestymään: sinun omat odotuksesi omia suorituksiasi kohtaan. Psykologiassa on todettu, että oma asenne omia kykyjään kohtaan toimii pygmalion-vaikutuksen kaltaisena itseään toteuttavana ennustuksena. Näistä omista ajattelutavoista ja niiden muuttamisesta kerron enemmän kasvun asenne-artikkelissa.

Lue lisää: Kasvun asenne parantaa opiskelumotivaatiota ja auttaa vastoinkäymisissä

Lähteet:

Gkiogas, D. The Power Of Expectations: The Pygmalion Effect. The Metalearners (2018) [viitattu 1.5.2021, saatavilla: https://www.themetalearners.com/pygmalion-effect/]

Riggio, R. Pygmalion Leadership: The Power of Positive Expectations. Psychology Today (2009) [viitattu 1.5.2021, saatavilla: https://www.psychologytoday.com/us/blog/cutting-edge-leadership/200904/pygmalion-leadership-the-power-positive-expectations]

Rosenthal, R., Jacobson, L. Pygmalion in the classroom. Urban Rev 3, 16–20 (1968). https://doi.org/10.1007/BF02322211

Trouilloud, D., Sarrazin, P. Les connaissances actuelles sur l’effet Pygmalion : Processus, poids et modulateurs.. Revue Française de Pédagogie, INRP/ENS éditions, 2003, pp.89-119. ⟨hal-00388839⟩

3 tärkeintä opiskelutekniikkaa

Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat ilmaiseksi e-kirjan ”3 tärkeintä opiskelutekniikkaa, joita ei koulussa kerrota”!

Tietosuojaseloste

Opi enemmän ja nopeammin

Pygmalion-vaikutus ja odotusten voima
Jaa tämä sivu:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun