Opiskelu on nykyään stressaavampaa kuin koskaan aiemmin. Opiskelijoiden stressi on jopa kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Krooninen stressitila huonontaa koulumenestystä, vähentää onnellisuutta ja heikentää terveyttä. Mutta miten stressiä voi hallita?
Mitä stressi on?
Lähdetään liikkeelle itse stressistä. Stressi on kehon reaktio haasteeseen. Vaikka stressistä yleensä puhutaan negatiiviseen sävyyn, tarvitsemme kaikki ajoittain stressiä. Oikeanlainen stressi (psykologiassa puhutaan eustressistä) terävöittää mielen, auttaa keskittymään ja virittää kehon toimintaa varten.
Liika on aina kuitenkin liikaa. Voimakas tai pitkäaikainen stressitila heikentää kehon toimintakykyä.
Miten tunnistaa pitkäaikaisen stressin?
Liiallinen stressi oireilee ihmisissä monin eri tavoin. Oireet voidaan jakaa neljään eri kategoriaan:
- Fyysiset oireet: mm. päänsärky, rinta- ja lihaskipu, pahoinvointi ja vatsavaivat
- Tunnetason oireet: mm. kärsimättömyys, alakuloisuus, ahdistuneisuus ja kadonnut ilo aktiviteetteihin, joita aiemmin harrasti säännöllisesti
- Käyttäytymisessä näkyvät oireet: mm. univaikeudet, ruokailutottumusten muuttuminen, kynsien pureskelu ja vetäytyminen normaaleista toiminnoista
- Ajatteluun liittyvät oireet: mm. keskittymisvaikeudet, muistihäiriöt, kasvanut itsekritiikki ja pessimistisyys
Lisää liiallisen stressin oireista voit lukea esim. täältä.
Mikä aiheuttaa opiskelijoilla stressiä?
Opiskelijoilla stressin aiheuttajat voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan:
- Sosiaaliset syyt: muutokset ihmissuhteissa, yksinäisyys, tuen puute sekä opiskelun ja sosiaalisen elämän tasapainoittamisen vaikeudet
- Akateemiset syyt: jatkuva kiire, aikatauluongelmat, kokeet, huonot arvosanat ja niiden pelko
Lue lisää: Mitä koeahdistus on ja miten siitä pääsee eroon?
- Arjen muut syyt: kuormittavat elintavat, taloudelliset ongelmat ja mahdollinen työ
Miten stressiä voi hallita?
Sitten artikkelin pääpointtiin, eli miten sitä stressinhallintaa voi opiskelija tehdä?
1. Ajanhallinta
Kunnollinen ajanhallinta on yksi tehokkaimmista tavoista ehkäistä liiallista stressiä. Tutkimuksen mukaan opiskelijat, jotka kokivat hallitsevansa aikaansa saivat parempia arvosanoja ja olivat ylipäätään tyytyväisempiä elämäänsä.
Ajanhallinnassa tärkeää on suunnittelu: mitä opiskellaan milloinkin, mutta myös milloin pidetään lomaa ja taukoa opiskelusta.
Lue lisää: Ajanhallinta pähkinänkuoressa: Hallitse aikaasi tilanteessa kuin tilanteessa
2. Liikunta
Säännöllinen liikunta auttaa stressinhallinnassa. Se vapauttaa aivoissa mielihyvähormoneja, ja irrottaa ajatukset hetkeksi pois opiskelusta, mikä on myös tarpeen.
Lue myös: 4 syytä, miksi liikunta on opiskelijalle tärkeää
3. Uni
Monesti kiireessä juuri unesta aletaan ensimmäisenä leikkaamaan. Univaje kuitenkin pahentaa ahdistusta ja stressiä, sekä heikentää uuden oppimista ja muistia. Oli siis kuinka kiire tahansa, varmista riittävä unensaanti.
Lue lisää: Kuinka tärkeää nukkuminen on oppimisessa? (+6 vinkkiä unen laadun parantamiseen)
Ongelmana saattaa kuitenkin olla se, että ei saa nukuttua vaikka haluaisi, sillä stressi aiheuttaa myös unettomuutta. Siitä saattaa syntyä viheliäinen noidankehä: univaje johtaa stressiin, joka oireilee unettomuutena. Apua saattaa löytyä melatoniinilääkkeistä. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei niitä ole tarkoitettu pitempään käyttöön, vaan pelkästään noidankehän katkaisemiseen.
4. Positiivisuus
Myös omilla ajattelutottumuksilla on merkitystä. Tutkimuksen mukaan optimistisesti ajattelevat kärsivät vähemmän pitkäaikaisesta stressistä kuin pessimistiset ihmiset. Omien ajattelutapojen muuttaminen ei ole helppoa, mutta se on mahdollista. Keinoja niiden muuttamiseen positiivisemminksi on mm. epäonnistumisten hyväksyminen ja “pilven hopeareunuksen” etsimisellä.
5. Hengitysharjoitukset
Jos koko maailma tuntuu kaatuvan päälle ja tarvitsee jonkin nopean ja tehokkaan keinon vähentää stressiä, kannattaa kokeilla hengitysharjoituksia. Rentoutushengityksiä on monenlaisia, mutta niiden on todettu merkittävästi alentavan stressiä.
Yhden rentoutushengityksen ohjeet löydät täältä.
6. Kaverit
Ihminen on sosiaalinen eläin, ja ihmissuhteiden merkitys korostuu erityisesti stressin aikana. Pidä siis opiskelusta taukoja ja vaihda tuoreimmat kuulumiset kavereittesi kanssa. Samalla tutkitusti alennat stressitasoasi.
Jos stressi aiheutuu lähinnä akateemisista syistä, voi olla paikallaan kysyä itseltään, onko haukannut liian ison palan: Voisiko omaa työtaakkaa keventää tai jakaa sitä pidemmälle aikavälille.
Mieli ry:n stressitestillä voit selvittää, kuinka herkkä olet stressille.
Lopuksi täytyy korostaa, että stressiin voi ja kannattaa hakea ammattilaisen apua silloin, jos siltä tuntuu. Apua voit hakea mm. mieli ry:n verkkochatista tai jos opiskelet korkeakoulussa, YTHS:ltä.
Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat ilmaiseksi e-kirjan ”3 tärkeintä opiskelutekniikkaa, joita ei koulussa kerrota”!