Tavoitteiden asettaminen on helppoa. Niissä pysyminen ja toteuttaminen on sitten toinen juttu.
Norcross ym. 1988 tekemän tutkimuksen mukaan vain 19% lupauksen tehneistä pitäytyvät siinä vielä kahden vuoden päästäkin. Lupauksista lipsuminen on siis enemmän sääntö kuin poikkeus.
Mutta miksi jotkut pystyvät täyttämäät tavoitteensa, ja toiset eivät? Kyse ei ole siitä, että lupauksissaan pysyvillä ihmisillä vain olisi enemmän tahdonvoimaa. Kyse on ennen kaikkea siitä, kuinka oikeanlaisten tavoitteiden asettaminen on onnistunut.
SMART
Asiaa tutkineet tutkijat ovat löytäneet kriteerejä, jotka määrittelevät, kuinka todennäköisesti tavoite täytetään. Kriteereistä muodostuu englanniksi kätevä muistisääntö SMART (SMART -kirjainlyhennettä on ensimmäisenä käyttänyt George T. Doran vuonna 1981):
S: specific (konkreettinen)
M: measurable (mitattavissa oleva)
A: achievable (toteutettavissa)
R: relevant (merkityksellinen)
T: time bound (ajallinen)
Käydään seuraavaksi jokainen näistä kriteereistä vielä tarkemmin läpi.
1. Konkreettinen
Aivan ensimmäiseksi tavoitteen tulisi olla spesifinen eli mahdollisimman tarkka. Jos tavoiteena on vain epämääräisesti “olla terveempi” tai “olla onnellisempi”, yritys on tuomittu epäonnistumaan.
Tavoitetta muotoillessa yritä vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä haluan saavuttaa?
- Miksi tavoite on tärkeä?
- Kuka/ketkä tavoitteessa ovat mukana?
- Missä tavoitetta tavoitellaan?
- Mitä rajoituksia tavoitteeseen liittyy?
Esimerkiksi tavoite voisi olla panostaa enemmän koulunkäyntiin, koska hyvällä koulumenestyksellä saa sellaisen työn kuin itse haluaa. Tavoitteeseen liittyy opiskelun lisäämistä vapaa-ajalla kuitenkin niin, ettei harrastukset tai ihmissuhteet kärsi.
2. Mitattavissa oleva
Jotta voisi koskaan selvittää, onko lupaustaan saavuttanut, tai missä vaiheessa tavoitteen saavuttamista ollaan, täytyy tavoitteen edistymistä pystyä mittaamaan. Edistymisen seuraaminen auttaa myös motivoimaan tavoitteen täyttymistä.
Mitattavissa oleva tavoite tulisi vastata seuraavanlaisiin kysymyksiin:
- Kuinka paljon?
- Kuinka monta?
- Kuinka tiedän, milloin tavoite on saavutettu?
Kouluesimerkissämme luonnollinen onnistumisen mittari voisi olla kouluarvosanat. Myös opiskelun määrän seuraaminen voi olla hyvä idea, vaikkei opiskelun määrän lisääminen sellaisenaan ole kovin hyvä tavoite. Tämä nimittäin saattaa johtaa siihen, että opiskelussa ei panostetakaan oppimisen määrään ja tehokkuuteen, koska vain opiskeluun käytetyllä ajalla on väliä.
3. Toteutettavissa oleva
Jotta oikeanlaisten tavoitteiden asettaminen onnistuisi, on tärkeää ottaa huomioon nykyinen taso sekä se, kuinka paljon nykyistä tasoa on realistista nostaa.
Toteutettavissa oleva tavoite etsii vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
- Kuinka voin saavuttaa tavoitteen?
- Ottaen huomioon tämänhetkiset olosuhteet ja nykyiset taitoni, kuinka realistinen tämä tavoite on?
Esimerkiksi tuntuuko sinusta jo nyt, että olet hyvin kuormittunut arjessasi? Jos näin on, opiskeluun panostaminen ei välttämättä ole kovin realistista, vaan sen sijaan voisit pyrkiä vähentämään stressiä ja lisäämään vapaa-aikaa keskittymällä opiskelutaitojen kehittämiseen. Tavoitteena voisi olla, että menestyt koulussa yhtä hyvin kuin aikaisemmin, mutta tarvitset ajallisesti vähemmän opiskelua.
Lue lisää: Aktiivinen oppiminen on paras opiskelustrategia
4. Merkityksellinen
Tämän kriteerin avulla varmistutaan, että luomasi tavoitteet ovat itsellesi oikeasti tärkeitä. Merkityksellisyyden tärkeys nousee pinnalle varsinkin silloin, kun homma menee mönkään ja tekee mieli luovuttaa. Merkityksellisen tavoitteen puolesta on helpompi yrittää uudestaan myös epäonnistumisen jälkeen, kuin kivalta kuulostavan, mutta oikeasti aika yhdentekevän tavoitteen.
Merkityksellinen tavoite sanoo kyllä seuraaviin kysymyksiin:
- Onko tavoite tavoiteltavan arvoinen?
- Onko tämä oikea aika tavoitteelle?
- Onko minulla resursseja täyttää tätä tavoitetta?
Esimerkiksi jos yrität tänä vuonna panostaa matematiikan opiskeluun, mutta olet aina vihannut matikkaa, asetelma on ongelmallinen. Silloin olisi tärkeää, että pystyt vakuuttamaan itsesi matematiikan hyvän arvosanan olevan tärkeää.
5. Ajallinen
Kaikki opiskelijat tietävät, että deadlinen lähestyessä asioita saakin ihan eri tavalla aikaiseksi kuin yleensä. Tämän vuoksi myös tavoitteeseen tulisi ottaa mukaan ajallinen komponentti.
Ajallinen tavoite vastaa seuraavanlaisiin kysymyksiin:
- Milloin?
- Missä tilanteessa olen tavoitteeni kanssa puolen vuoden päästä?
- Entä kuuden viikon päästä?
- Mitä voin tehdä jo tänään?
Esimerkiksi jos haluat nostaa arvosanojasi, arvioi, kuinka paljon enemmän opiskelua tarvitset päämäärän täyttämiseksi. Sitten aikatauluta tuo lisätyö mukaan arkeesi, esim. joka päivälle määrittelet jonkin aiheen, jonka haluat kerrata perus opiskelujen lisäksi.
Lue myös: Ajanhallinta pähkinänkuoressa: Hallitse aikaasi tilanteessa kuin tilanteessa
Lopuksi on hyvä miettiä varasuunnitelmia myös niille päiville, kun kaikki ei mene niin kuin Strömsöössä: Miten suhtaudut epäonnistumisiin ja miten varmistat, että tavoitteen tavoittelu jatkuu mahdollisista takaiskuista huolimatta?
SMART kriteerit ovat siis tehokas työkalu hyvien tavoitteiden luomiselle. Ne tarjoavat selvyyttä, motivaatiota ja kannustusta tavoitteiden saavuttamiseen.
Lue lisää: Kuinka luoda tapa, joka kestää: 9 tieteen tukemaa vinkkiä
Lähteet:
Doran, G. T. (1981). There's a S.M.A.R.T. way to write management's goals and objectives. Management Review. 70 (11): 35–36. [viitattu 5.8.2021, saatavilla https://community.mis.temple.edu/mis0855002fall2015/files/2015/10/S.M.A.R.T-Way-Management-Review.pdf]
Norcross, J. C., & Vangarelli, D. J. (1988). The resolution solution: longitudinal examination of New Year's change attempts. Journal of substance abuse, 1(2), 127–134. https://doi.org/10.1016/s0899-3289(88)80016-6
Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat ilmaiseksi e-kirjan ”3 tärkeintä opiskelutekniikkaa, joita ei koulussa kerrota”!