Tässä artikkelissa tutustutaan ehkä vähän tuntemattomampaan opiskelutekniikkaan nimeltään työstäminen (elaborative interrogation). Viimeaikojen tutkimuksissa on havaittu, että se on hyvin tehokas keino erityisesti opiskeltavan asian syvempään ymmärtämiseen.
Mitä työstäminen on?
Työstäminen opiskelutekniikkana tarkoittaa yksinkertaisuudessaan opiskeltavan asian kuvailua ja selittämistä. Työstämiseen kuuluu myös yhteyksien tekeminen uuden asian ja omien kokemuksien, muistojen ja tietojen välille.
Opiskeltavaa asiaa voi työstää monella eri tavalla, mutta ehkä tehokkain ja helpoin tapa on käyttää kysymyksiä. Eli opiskellessa kysyt itseltäsi “miten tämä asiaa toimii” ja “miksi tämä asia toimii juuri niin kuin toimii”. Tarkempia esimerkkejä tekniikan käytöstä käydään läpi alempana.
Miksi työstäminen toimii?
Työstäminen helpottaa asioiden oppimista, sillä se varmistaa, että olet ymmärtänyt asian oikein. Liian usein opiskelija ei aidosti ymmärrä asiaa, vaan päättää päntätä esim. termin määritelmän sanasta sanaan ulkoa suoraan oppikirjasta. Tämä kuluttaa aikaa, vaivaa ja hermoja.
Pohtimalla ja liittämällä opitun asian entuudestaan tiedettyihin asioihin opiskelija saa organisoitua ideat paremmin, mikä helpottaa muistiin palauttamista.
Uusien asioiden integroimisen opittujen asioiden kanssa lisäksi työstäminen auttaa toisiinsa liittyvien termien ja asioiden erottelussa.
Lisäksi työstämällä ja pohtimalla eri asioiden samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia asian ymmärtäminen syvenee.
Miten opiskelussa työstetään?
Sitten itse asiaan: Miten opiskelutekniikkaa todella käytetään?
- Tee aluksi lista asioista, jotka sinun täytyy oppia kurssilla. Käy sitten lista läpi kohta kohdalta ja selvitä itsellesi, miten ne toimivat ja miksi. Vastauksiin käytä oppikirjaa ja muistiinpanoja.
- Luo seuraavaksi yhteyksiä eri opittavien asioiden välille miettimällä, miten ne liittyvät toisiinsa. Voit esimerkiksi miettiä joidenkin asioiden samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia.
- Lisää yhteyksiä mahdollisuuksien mukaan myös omiin kokemuksiisi ja aiemmin opittuihin asioihin: mitä enemmän yhteyksiä, sen parempi!
- Voit myös luoda opittavista asioista ajatuskarttoja ja luoda yhteyksiä niihin
Entä käytäntö?
Kuulostaa kivalta, mutta mitä se käytännössä tarkoittaisi?
Esimerkkinä toimii mitoosi. Opiskellessasi mitoosia vastaa seuraaviin kysymyksiin:
- Selitä omin sanoin, mitä mitoosi tarkoittaa. Mitä sen eri vaiheissa tapahtuu ja mikä on lopputulos?
- Miksi mitoosia tapahtuu ylipäätään? Mitä tapahtuisi, jos solut eivät kykenisi mitoosiin?
- Vertaile mitoosia ja meioosia: Missä niitä tapahtuu, miten ne tapahtuvat ja mitkä ovat lopputuotteet?
- Mieti, miten mitoosiin liittyy esimerkiksi soluelimet, solusykli ja DNA:n kahdentuminen.
Tärkeitä huomioita
Työstämisessä on erittäin tärkeää varmistaa, että omat selitykset ja löydetyt yhteydet pitävät paikkaansa: Tarkasta ne siis aina oppikirjasta tai kysy vaikka opettajalta. Kun asian kerran opettelee väärin, virheen korjaaminen on vaikeaa!
Toisaalta tutkimuksissa on havaittu, että jotta työstäminen toisi hyviä tuloksia, täytyy opiskelijalla olla jonkin verran varhaisempaa tietoa aiheesta. Näin ollen työstäminen ei välttämättä sovi tekniikaksi, jolla vasta tutustutaan aiheisiin.
Työstämisen yhdistäminen muihin tekniikoihin
Työstäminen toimii hyvin myös yksinään, mutta toisiin tehokkaisiin strategioihin yhdistettynä se on erityisen voimakas:
- Käytä aktiivista oppimista, äläkä etsi vastauksia heti kirjasta. Mieti ensin oma vastauksesi ja kirjoita se vaikka ylös ja vasta sitten tarkasta, kuinka hyvin osasit
Lue lisää: Aktiivinen oppiminen on paras opiskelustrategia
- Käytä aikavälikertausta ja opiskele hiukan monena eri päivänä. Jakamalla opiskelun pidemmälle ajalle opitut asiat pysyvät muistissa kauemmin
Lue lisää: Aikavälikertaus – Kertaa kuin pro
Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat ilmaiseksi e-kirjan ”3 tärkeintä opiskelutekniikkaa, joita ei koulussa kerrota”!