Miten muisti toimii osa 3: Varastointi

varastointi muistissa

Tämä artikkeli kuuluu artikkelisarjaan muistista. Tutustu myös sarjan muihin osiin:

Osa 1: Muistin osat
Osa 2: Koodaus
Osa 4: Mieleen palauttaminen

Tämän osan aiheena on tietojen varastointi muistiin.

Kun jokin tieto on saatu tungettua aivoihin, seuraava tavoite on tietysti myös pitää se siellä.

Valitettavasti aivomme on erittäin hyviä unohtamaan asioita. Ja ihan tarkoituksella: Ajattele, jos muistaisit esimerkiksi kaikki ateriat, mitä elämäsi aikana olet syönyt. Mitä sillä tiedolla oikein tekisi?

No ei paljoa mitään. Aivomme siis saavat jatkuvasti uutta aisti-informaatiota, ja niiden tehtävänä on vain muistamisen arvoisten asioiden varastointi.

Unohtaminen

Unohtamista on olemassa kahta eri lajia: Unohtaminen voi tapahtua siksi, että kyseinen muistijälki vain haalistuu käyttämättömyyden vuoksi, tai sitten muut asiat sekoittavat muistijälkeä, jolloin puhutaan interferenssistä.

Unohtamisprosessia on tutkittu psykologiassa jo hyvin pitkään, ja tutkisen aloitti aikoinaan kuuluisa psykologi Hermann Ebbinghaus. Ebbinghaus testasi itsellään merkityksettömien kirjainsarjojen oppimista ja muistamista ja loi käsitteen unohtamiskäyrä:

unohtamiskäyrä

Unohtamiskäyrän pääsanoma on, että unohtaminen ei ole tasaista: Heti alussa unohtaminen on voimakkaimmillaan, mutta muutaman päivän jälkeen ollaan jo päästy suurin piirtein “vakioituun” osaamistasoon, eikä unohtamista enempää oikeastaan tapahdu. Käyrän tarkkoja numeroarvoja ei kannata ottaa kovin vakavasti, sillä ne vaihtelevat suuresti muistettavan asian mukaan. Pääpointti on se, että alussa unohtaminen on suurimmillaan.

Muistijäljen haalistuminen

Muistijäljen haalistuminen on siis yksi unohtamisen syy. Neuropsykologiassa onkin jo kauan puhuttu “use it or lose it”-periaatteesta: Jos jotakin yhteyttä kahden neuronin välillä ei käytetä, se heikkenee ja lopulta katoaa kokonaan.

Toinen muistijäljen haalistumisen syy saattaa olla se, että uudet opitut asiat “koodataan vanhojen muistojen päälle”, eli niiden luomiseen käytetään samoja hermosoluja. Tutkimuksissa ollaankin todettu, että neurogeneesi eli uusien hermosolujen syntymä ja niiden luomat uudet yhteydet voivat heikentää vanhojen asioiden muistamista.

Jotta vanhojen asioiden varastointi säilyisi, niin onkin tärkeää muistaa kerrata jo aiemmin opittuja asioita tarpeeksi riittävästi aina, kun oppii jotain uutta.

On olemassa myös toinen syy, miksi aiemmin opittuja asioita kannattaa kerrata, josta kerron tarkemmin interferenssistä puhuttaessa.

Konsolidaatio

Kuvittele seuraavanlainen koeasetelma:

Tutkiakseen alkoholin vaikutuksia muistiin tutkijat jakoivat koehenkilöt kahteen ryhmään: Yksi ryhmä opetteli sanalistan ja pysyi selvänä koko illan, kun toinen joi alkoholia sanalistan opiskelun jälkeen. Sitten seuraavana päivänä ryhmien muistia testattiin. Kumman ryhmän uskot muistaneen sanat paremmin?

Usko tai älä, mutta alkoholia nauttineet muistivat sanat paremmin (tutkimus).

Miten ihmeessä tämä on mahdollista?

Jotta voimme ymmärtää tutkimuksen tuloksia, tutustutaan konsolidaatioon. Konsolidaatio tarkoittaa siis niitä fysiologisia prosesseja, joita aivoissa tapahtuu oppimisen jälkeen: Uusien yhteyksien muodostusta ja tiedon järjestelyä. Toisin sanoen tiedon varastointi prosessina tarkoittaa konsolidaatiota.

Konsolidaatiota ei kuitenkaan tapahdu pelkästään oppimisen aikana, vaan se jatkuu pitkään oppimisen jälkeenkin. Itse asiassa suurin osa konsolidaatiosta tapahtuu nukkuessa.

Siten mitä enemmän konsolidoitavaa aivoilla on, sitä heikompi muistijälki niistä muodostuu. Kääntäen, mitä vähemmän opittuja asioita tarvitsee konsolidoida, sitä paremmin se onnistuu.

Toisaalta tiedämme, että alkoholi heikentää uusien asioiden oppimista.

Näin ollen tutkimuksen tuloksen selittää se, että alkoholia nauttineilla oli yön aikana yksinkertaisesti vähemmän konsolidoitavaa (koska heidän muistonsa alkoholin nauttimisen ajasta koodautui huonosti), niin sanalistat jäivät heillä paremmin mieleen.

Mitä tämä tarkoittaa sitten opiskelijan kannalta?

Ei, en suosittele kenellekään alkoholin juomista aina opiskelun jälkeen. Sen sijaan suosittelen runsasta nukkumista: Tutkimuksien mukaan univaje heikentää oppimista jopa 20-50% luultavasti juuri konsolidaation heikkenemisen vuoksi.

Myös päiväunien nukkumisen positiivisesta vaikutuksesta oppimiseen on selvää näyttöä.

Kaikkein parhaiten saat konsolidaation hyödyt päiväunilla ottamalla nokoset heti opiskelun jälkeen niin, että ehdit nukkumaan koko noin 90 minuutin mittaisen unisyklin (nonREM- ja REM-unen vaiheet) kerran läpi.

Interferenssi

Kuten sanottua, interferenssi tarkoittaa muiden muistikuvien häiritsevää vaikutusta tietyn asian mieleen palauttamiseen.

Otetaan esimerkki:

Muistatko, mitä söit lounaaksi viime viikon tiistaina? Et välttämättä.

Mieti sitten jotakin mukavaa lomareissua, jonka teit muutama vuosi sitten. Miten voit kauan sitten tapahtuneesta lomareissusta muistaa enemmän kuin viime viikon lounaasta?

Kyse on interferenssistä. Lounaita syödään joka päivä, joten tuoreiden muistijälkien varastointi alkaa häiritä vanhempia muistikuvia. Toisaalta lomareissut ovat niin harvinaisia, että niissä tapahtuu myös interferenssiä paljon vähemmän.

Opiskellessa interferenssiä voi tavata esimerkiksi kielten opiskelussa: Onko sinulle koskaan käynyt tilannetta, jossa yrität muistaa sanan vaikka ruotsiksi, mutta mieleesi nousee vain englanninkielinen vastine sanalle? Tällöin englannin kielen sanan muistaminen häiritsee ruotsin kielen muistamista.

Mitä interferenssille voi sitten tehdä?

Tutkimuksissa on todettu, että interferenssin vaikutusta voi ehkäistä tietoisella kahden käsitteiden toisistaan erottamisella.

Yksi tapa tehdä tämä on vertailla asioita keskenään: Jos esim. mitoosi ja meioosi tuntuu menevän sekaisin, kannattaa luoda vaikka taulukko, jossa vertailee näitä kahta keskenään ja yrittää tietoisesti löytää niitä erottavia piirteitä.

Toinen tapa on etsiä mahdollisimman paljon yhteyksiä asioiden välille: Tavoitteena on, että mieleen palauttaessa ne kaikki palautuu mieleen yhdessä, eikä näin häiritse toinen toistaan.

AIkavälikertaus

AIkavälikertaus on ehdottomasti yksi muistamisen psykologian tärkeimpiä löydöksiä, ja siitä olenkin kirjoittanut kokonaisen artikkelin:

Aikavälikertaus – Kertaa kuin pro

Aikavälikertauksen idea on yksinkertaisuudessaan seuraavanlainen:

Jakamalla opiskeluajan monelle päivälle oppiminen tehostuu.

Kuvitellaan, että jos jätät kokeeseen kertaamisen viimeiseen päivään, joudut opiskelemaan 10 tuntia, että opit tarvittavat asiat. Aikavälikertauksen ansiosta, jos jaat opiskeluajan kymmenelle eri päivälle, sinun ei tarvitsekaan opiskella tuntia päivässä, vaan tutkimuksien mukaan lyhyempi opiskeluaika riittää tuomaan saman lopputuloksen.

Aikavälikertaus ei kuitenkaan pelkästään vähennä opiskeluun tarvittavaa aikaa.

Palataan takaisin unohduskäyrään, mutta katsotaan, mitä sen muodolle tapahtuu asioiden kertaamisen jälkeen:

aikavälikertaus

Kuvaajasta nähdään, että jokainen kertaamiskerta loiventaa unohtamiskäyrää. Alussa kertaaminen on tarpeen lyhyillä aikaväleillä, mutta aikavälit pitenevät, mitä useammin asia on jo kerrattu.

Aikavälikertauksen oppimisen nopeuttamisen ja muistijäljen vahvistamisen vaikutukset selittyvät konsolidaatiolla: Mitä useammin muistijälkeä käytetään, sitä syvemmin muistettavan asian varastointi tapahtuu.

Opiskelun jakamisella pitkälle aikavälille on myös kolmas etu: kertaaminen antaa sinulle palautetta siitä, mitä muistat ja mitä olet jo unohtanut. Jos jätät pänttäämisen viimeiseen iltaan ennen koetta, et ehdi tarkistaa osaamistasi opiskelusi jälkeen ennen kuin vasta itse kokeessa. Jos kuitenkin ehdit huomata hyvissä ajoin, että olet unohtanut jotakin, ehdit vielä korjata sen.

Jotta aikavälikertaus olisi mahdollisimman tehokasta, tavoitteena on kerrata asiat juuri ennen kuin on ne unohtamassa.

(Lopuksi vielä tarkennus opiskeluajan jakamiseen: Sen tuomilla eduilla on myös rajansa: yhden tunnin opiskelusta on enemmän hyötyä kuin kuudesta 10 minuutin opiskeluhetkestä. Ihan jo pelkästään sen vuoksi, että opiskelussa kestää hieman aikaa, että pääsee “asiaan sisälle”.)

3 tärkeintä opiskelutekniikkaa

Opi enemmän ja nopeammin

Liittymällä Opiskelukoulun sähköpostilistalle saat 3 Tärkeintä opiskelutekniikkaa- ekirjan ilmaiseksi!

Miten muisti toimii osa 3: Varastointi
Jaa tämä sivu:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun